Satoarvio 2024 tarkentuu: herneestä huippusato, viljasato keskinkertainen
Luonnonvarakeskuksen (Luke) vuoden 2024 toisen satoarvion mukaan Suomen peltokasvien satomäärä on useimmilla kasveilla keskimääräinen. Poikkeuksia on molempiin suuntiin. Ruissato jää pieneksi, kun taas hernesato on tilastohistorian suurin. Arvioitu sokerijuurikassato on ollut yhtä suuri viimeksi kymmenen vuotta sitten.
Viljaa kasvaa lähes puolella Suomen peltoviljelyalasta. Kokonaisviljasatoarvio on tänä vuonna 3,2 miljardia kiloa. Vaikka ohran viljelyala on hieman kauraa suurempi, arvioidaan kaurasadon olevan hieman runsaampi kuin ohrasadon (1,2 ja 1,1 mrd. kg). Kolmanneksi viljellyimmän viljan eli vehnän satoarvio on keskimääräinen eli noin 780 miljoonaa kiloa.
Ruissato ei riitä vuodeksi
Kotimaisesta rukiista saattaa olla jatkossa pulaa, sillä sadon arvioidaan olevan vain reilu puolet vuosittaisesta kulutuksestamme. Rukiin arvioitu sato jää noin 53 miljoonaan kiloon. Ruissato vaihtelee vuosittain paljon, koska syksyn runsaat sateet voivat estää kylvötöitä.
Hernesato jälleen historiallisen suuri
Ruoka- ja rehuherneen kylvöala kasvoi harppauksin vuodesta 2019 vuoteen 2023. Herneala ohitti tuolloin ensin sokerijuurikkaan ja rukiin, sitten perunan ja viime vuonna rypsin ja rapsin kylvöalan. Tänä vuonna herneen satoarvio ylittää sata miljoonaa kiloa, mikä on koko tilastohistorian suurin hernesato.
Sokerijuurikkaan satotoiveet korkealla ja perunallakin toiveikkaat
Perunan kulutus on Suomessa hiipunut vuosikymmen toisensa perään. Sen myötä myös perunan viljelyala on laskenut ja on nyt kuudenneksen vuoden 1948 huippualasta. Lähes 550 miljoonan kilon perunasatoarvio vastaa kutakuinkin vuosittaista kulutustamme.
Sokerijuurikkaan satoarvio ylittää 600 miljoonaa kiloa. Se on toteutuessaan suurin kymmeneen vuoteen. Perunan ja sokerijuurikkaan sadonkorjuu tapahtuu myöhään syksyllä ja on vielä kesken.
Nurmisato on määrällisesti suurin
Nurmi on tärkeä rehu etenkin nautakarjalle. Säilörehua korjataan kaksin-kolminkertaisesti kokonaisviljasatoon verrattuna. Säilörehun kokonaissatoarvio on 9 miljardia kiloa, mutta sen satomäärän arviointi on hankalampaa kuin muiden peltokasvien.
Miten tilasto tehdään?
Luken satotilaston satoarviot perustuvat paikallisten ProAgria-keskusten asiantuntijoiden omilta alueiltaan antamiin arvioihin, jotka kuvaavat tilannetta syyskuun 16. päivänä. Kuntakohtaisten arvioiden pohjana ovat silmämääräiset havainnot sekä paikallinen asiantuntemus. Viljelykasvien pinta-alat perustuvat Ruokaviraston maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmän tietoihin. Satotilasto laajenee ja tarkentuu marraskuun 28. päivänä, jolloin Luke julkaisee alueittaisia satotietoja maatiloilta saatavien satotietojen perusteella.
