Ravintosuosituksista puuttuu terveyttä edistävien mikrobien monimuotoisuus
Terveyttä edistävä mikrobiologinen monimuotoisuus puuttuu monen lautaselta ja suolistosta. Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston katsauksen mukaan maaperän turvallisten mikrobien syöminen voi edistää suolistomikrobiston ja immuunipuolustuksen kehittymistä sekä vaikuttaa parantavasti mielenterveyteemme.
Ihminen on evoluutionsa aikana altistunut maaperän mikrobeille, mikä on keskeistä suolistomikrobiston ja immuunipuolustuksen kehittymiselle. Aikuisen suolistossa voi olla 1,5 kg suolistomikrobeja ja useita satoja tai tuhansia eri lajeja. Suurin osa mikrobeista on bakteereja, joiden tuottamat yhdisteet säätelevät muun muassa aineenvaihduntaa, hormonitoimintaa ja tulehdustekijöitä.
Maaperämikrobien monimuotoisuus puuttuu nykypäivinä monen lautaselta ja suolistosta. Juuri julkaistun katsauksen perusteella tämä voi olla yksi tärkeä syy monien nykyisten terveysongelmien taustalla.
Suoliston mikrobien monimuotoisuus on vähentynyt kaupungistumisen, länsimaisen ruokavalion ja maailmanlaajuisen luontokadon myötä. Samaan aikaan kroonisten, tarttumattomien tulehdustautien esiintyvyys on lisääntynyt kaupungistuneissa yhteiskunnissa. Suolistomikrobiston epätasapaino on liitetty mm. lihavuuteen, sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, tulehduksellisiin suolistosairauksiin, keskushermoston sairauksiin ja allergioihin.
”Suolistomme mikrobiyhteisö saattaa olla yhteensopiva kaupungistuneen ympäristömme kanssa, mutta ristiriidassa ihmisbiologiamme kanssa”, Luonnonvarakeskuksen tutkijatohtori Marja Roslund kommentoi People and Nature – lehdessä julkaistussa katsauksessa löytyneitä tuloksia.
Mikrobeja sisältävän maaperän syömisen terveyshyötyjä tutkittava lisää
Tutkijatohtori Roslund, dosentit Aki Sinkkonen ja Olli Laitinen selvittivät laaja-alaisessa kirjallisuuskatsauksessa tieteellisiä todisteita maaperän mikrobien syömisen hyödyistä ja haitoista.
Katsauksen mukaan ihmiskokeet ovat todistaneet, että maaperän mikrobeille altistuminen muokkaa ihmisen mikrobistoa, mikä voi vaikuttaa immuunipuolustukseen positiivisesti. Esimerkiksi puutarhanhoitoa harrastavissa perheissä maaperämikrobien on todettu kulkeutuvan koko perheen suolistoon, vaikka perheessä oli vain yksi puutarhanhoidon harrastaja. Eläinkokeet ovat osoittaneet, että maaperän mikrobeille altistuminen voi tasapainottaa suoliston toimintaa, ehkäistä allergioita ja autoimmuunisairauksia sekä vähentää ahdistusta ja stressiä.
Katsaus kartoitti myös nykyiset tutkimusaukot ja -haasteet, jotka ovat estäneet maaperämikrobien syömisen vaikutusten tutkimusta ja hyödyntämistä terveyden edistämistarkoituksessa.
”Kirjallisuushaussa ei löytynyt yhtään tutkimusta, jossa ihmisille olisi syötetty turvallista ja tutkittua maaperän mikrobistoa terveyden edistämistarkoituksessa. Tutkimukset ovat keskittyneet enemmän maaperän syömisen riskeihin kuin hyötyihin, mikä osoittaa kriittisen tutkimusaukon”, Roslund kommentoi.
Turvalliset maaperän mikrobit voisivat olla osana ravintosuosituksia
Planetaarinen ruokavalio edistää maapallon ja ihmisten terveyttä ja se koostuu suurelta osin kasviksista, hedelmistä, täysjyväviljasta, palkokasveista ja tyydyttymätöntä rasvaa sisältävistä öljyistä ja voi sisältää myös kohtuullisia määriä kalaa ja kanaa mutta vain hieman punaista lihaa. Maaperämikrobien monimuotoisuus puuttuu kuitenkin ravintosuosituksista ja myös planetaarisesta lautasmallista.
Monissa kulttuureissa ihmiset ovat syöneet maaperää joko sattumalta tai tarkoituksella haitta-aineiden poistamiseksi elimistöstä ja ravintoaineiden puutteen takia. Ilmiö on edelleen yleinen joidenkin alkuperäiskansojen keskuudessa etenkin raskausaikaan. Maaperän mikrobeja voidaan syödä myös tiedostamatta.
”Syömme maaperän mikrobeja, koska niitä väistämättä kulkeutuu maaperässä kasvaneiden kasvien mukana. Tai ainakin syömme, jos ruokavaliossamme on monenlaisia luomukasviksia, jotka on kasvatettu puhtaassa ja runsasmikrobisessa mullassa”, Sinkkonen sanoo.
Maaperän syöminen suoraan maasta ei kuitenkaan ole turvallista, koska maaperässä voi esiintyä monia taudinaiheuttajia ja haitta-aineita. Maaperästä voi löytyä raskasmetalleja, öljyhiilivetyjä, mikromuovia ja lääkejäämiä. Lisäksi maaperässä voi olla antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja ja taudinaiheuttajia, kuten loismatoja.
Siinä missä probioottien on todettu edistävän suoliston tasapainoa ja terveyttä, ne kuitenkin sisältävät usein vain yhtä tai kahta tutkittua bakteerikantaa. Mikrobien monimuotoisuutta ei ole huomioitu, vaikka tällä olisi tutkimusten mukaan hyödyllisiä terveysvaikutuksia.
”Tarvitsemme uudenlaisia teknologioita ja etenkin tutkimus- ja kehitystyötä, jotta maaperän mikrobien hyödylliset terveysvaikutukset saataisiin valjastettua yhteiskunnan käyttöön samalla välttäen maaperän syömiseen liittyvät riskit. Tällä kehitystyöllä voi olla kauaskantoiset kansanterveys ja -taloushyödyt”, Laitinen toteaa.
Tutkimusta rahoitti Valio Oy. Kirjallisuuskatsaus tehtiin yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston kanssa strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa Elonkirjon köyhtymisen ympäristölliset ja yhteiskunnalliset yhteydet (BIOD) -ohjelmassa, Hyvinvointia biodiversiteetti-interventiolla (BIWE) -hankkeessa. Luonnonvarakeskuksesta tutkimukseen osallistui tutkijatohtori Marja Roslund ja ympäristöekologian dosentti Aki Sinkkonen sekä Tampereen yliopistosta molekyylivirologian dosentti Olli Laitinen.
