Yhteystiedot
Marja Vilja
Porotalouden kannattavuus parani koko poronhoitoalueella
Dieđáhus davvisámegillii suomagiela dieđáhusa loahpas.
Porotalouden keskimääräinen yrittäjätulo poronhoitovuonna 2022/2023 oli keskimäärin 13 600 euroa yritystä kohti. Kannattavuuskerroin nousi 0,69:ään edellisen vuoden 0,36:sta. Tulokset perustuvat Luonnonvarakeskuksen (Luke) porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon.
─ Porotalouden yrittäjätulo lähes kaksinkertaistui edellisestä vuodesta. Kokonaispääoman tuottoprosentti jäi kuitenkin negatiiviseksi ja oli -3,5, eli porotalousyritykset eivät tuottaneet tuottoa niihin sitoutuneelle pääomalle, kertoo tutkija Marja Vilja Lukesta.
Poronlihan hinta nousussa
Poronhoitovuonna 2022/2023 porotalouden kokonaistuotto oli keskimäärin 50 900 euroa yritystä kohti. Kokonaistuotoista puolet kertyi poronlihan myynnistä. Poronlihan suoramyynnin tulot kasvoivat hieman ja olivat keskimäärin 15 200 euroa. Paliskunnan kautta tapahtuva poronlihan myyntitulo kasvoi 36 prosenttia10 320 euroon. Paliskuntain yhdistyksen mukaan poronhoitovuoden 2022/2023 poronlihan keskimääräinen tuottajahinta oli 11,91 euroa kilolta, kun edellisenä vuonna se oli 9,89 euroa kilolta.
Petojen tappamista ja liikenteen aiheuttamista vahingoista maksetut korvaukset pienenivät kuusi prosenttia edellisvuodesta 9 060 euroon. Paliskunnan maksamien työkorvausten osuus laski neljä prosenttia ja oli 4 880 euroa. Porotalouden eläinkohtaista tukea saatiin 7 730 euroa, tuen osuus kokonaistuotoista oli 15 prosenttia. Kokonaistuotoista noin 3 000 euroa muodostui omaan kulutukseen otetusta poronlihasta sekä varastojen muutoksesta.
Kustannusten kasvu pysähtyi
Poronlihan tuotannosta aiheutuneet kustannukset pysyivät edellisvuoden tasolla noin 55 500 eurossa. Ruokintakustannukset olivat suurin kuluerä lähes 10 900 eurolla, laskua edellisvuodesta oli kaksi prosenttia. Ruokinnan kustannukset sisältävät kaikki ostorehut mukaan lukien heinän ja säilörehun.
Koneiden polttoainekustannukset olivat 5 050 euroa, nousua edellisvuodesta 11 prosenttia. Koneiden huolto- ja korjauskustannukset laskivat kolme prosenttia 2 680 euroon. Paliskunnalle maksettu hoitomaksu pieneni 15 prosenttia 4 140 euroon. Tarhaus- ja muut tarvikekustannukset pysyttelivät edellisen vuoden tasolla 4 900 eurossa.
Kun kokonaistuotoista vähennetään kaikki tuotantokustannukset mukaan lukien poistot, oman työn palkkavaatimuskustannus ja oman pääoman korkovaatimuskustannus porotalousyritykset jäivät 5 990 euroa tappiolle.
Kannattavuus koheni erityisesti saamelaisalueella
Poronhoitovuonna 2022/23 kannattavuus parani kaikilla alueilla. Paras kannattavuus saavutettiin saamelaisten kotiseutualueella, jossa kannattavuuskerroin nousi 1,06:een edellisvuoden 0,53:sta. Muun erityisen poronhoitoalueen kannattavuuskerroin oli 0,71 ja muun poronhoitoalueen 0,43.
─ Saamelaisten kotiseutualueen parempi kannattavuus johtuu suuremmista porokarjoista ja lihanmyyntituottojen kasvusta kustannusten pysytellessä edellisen vuoden tasolla, Vilja arvioi.
Porotalouden tulokset verkkopalvelussa
Porotalouden kannattavuusseurannan tulokset ovat nähtävissä Luken Taloustohtori-sivustolla Porotalouden verkkopalveluissa. Tulokset perustuvat porotalouden kannattavuuskirjanpitoaineistoon, joka koostuu vuosittain 75:n yli 80 eloporoa omistavan porotalousyrityksen tiedoista.
Boazodoalu gánnáhahttivuohta buorránii olles boazodoalloguovllus
Boazodoalu gaskamearálaš fitnodatdoallisisaboahtu boazodoallojagi 2022/2023 lei gaskamearálaččat 13 600 euro fitnodaga guovdu. Gánnáhahttivuođagerddon badjánii 0,69:ái ovddit jagi 0,36:s. Bohtosiid vuođđun lea Luondduriggodatguovddáža (Luke) boazodoalu gánnáhahttivuođa-rehketdoallomateriála.
─ Boazodoalu fitnodatdoallosisaboahtu šattai measta duppalin ovddit jagis. Olleskapitála buvttadanproseanta bázii goittotge negatiivvalažžan ja lei -3,5 ja ná oaivvilda, ahte boazodoallofitnodagat eai buvttadan vuoittu dasa čadnojuvvon kapitálii, muitala dutki Marja Vilja Lukes.
Bohccobierggu haddi loktaneamen
Boazodoallojagi 2022/23 boazodoalu oppalašsisaboahtu lei gaskamearálaččat 50 900 euro fitnodaga guovdu. Oppalašsisaboađus bealli šattai bohccobierggu vuovdimis. Bohccobierggu njuolggovuovdima sisaboađut sturro vehá ja ledje gaskamearálaččat 15 200 euro. Bálgosa bokte dáhpáhuvvan bohccobierggu vuovdinsisaboahtu šattai 36 proseantta 10 320 euroi. Bálgosiid ovttastusa mielde boazodoallojagi 2022/2023 bohccobierggu gaskamearálaš buvttadeaddjihaddi lei 11,91 euro kilos, go ovddit jagi dat lei 9,89 euro kilos.
Spiriid goddán ja johtalusa mielddisbuktán vahágiin máksojuvvon buhtadusat unno guhtta proseantta ovddit jagis 9 060 euroi. Bálgosa máksán bargobuhtadusaid oassi njiejai njeallje proseantta ja lei 4 880 euroi. Boazodoalu doarjja ealliid guovdu ožžojuvvui 7 730 euro, doarjaga oassi oppalašsisaboađus lei 15 proseantta. Oppalašsisaboađus sulaid 3 000 euro šattai iežas atnui váldojuvvon bohccobierggus ja vuorkkáid rievdamiin.
Goluid lassáneapmi bisánii
Bohccobierggu buvttadeamis boahtán golut bisso ovddit jagi dásis sulaid 55 500 euros. Biebmangolut ledje stuorámus golloearri measta 10 900 euroin, njiedjan ovddit jahkái lei guokte proseantta. Biebmama golut dolle sisttisteaset buot oastinfuođđariid dego suoinni ja seailluhanfuođđara.
Mášeniid boaldámušgolut ledje 5 050 euro, badjáneapmi ovddit jagis lei 11 proseantta. Mášeniid fuolahan- ja divvungolut njidje golbma proseantta 2 680 euroi. Bálgosii máksojuvvon dikšunmáksu unnui 15 proseantta 4 140 euroi. Gárdun- ja eará bierggasgolut bisso ovddit jagi dásis 4 900 euros.
Go oppalašsisaboađus geahpeduvvojit buot buvttadangolut maiddái árvovuolideamit, iežas barggu bálkágáibádusgollu ja iežas kapitála reantogáibádus, boazodoallofitnodagat báhce 5 990 euro táhpa beallái.
Gánnáhahttivuohta badjánii eandalii sámeguovllus
Boazodoallojagi 2022/23 gánnáhahttivuohta buorránii buot guovlluin. Buoremus gánnáhahttivuohta fáhtejuvvui davvi sámeguovllus, gos gánnáhahttivuođagerddon badjánii 1,06:ii ovddit jagi 0,53:s. Eará mátti boazodoalloguovllu gánnáhahttivuođagerddon lei 0,71 ja mátti boazodoalloguovllu 0,43.
─ Davvi sámeguovllu buoret gánnáhahttivuohta boahtá stuorát boazoealuin ja biergovuovdinsisaboađuid lassáneamis goluid bisodettiin ovddit jagi dásis, Vilja árvvoštallá.
Boazodoalu bohtosat neahttabálvalusas
Boazodoalu gánnáhahttivuođačuovvuma bohtosat leat oaidnimassii Luke Taloustohtori-siidduin Boazodoalu neahttabálvalusain. Bohtosiid vuođđun lea boazodoalu gánnáhahttivuođarehketdoallomateriálas, mii čoaggana jahkásaččat 75:a badjel 80 ealihanbohcco oamastan boazodoallofitnodaga dieđuin.
Lassedieđut:
Dutki Marja Vilja, tel. 029 532 6637, ovdanamma.sohkanamma@luke.fi
