Siirry pääsisältöön

Nautojen, sikojen ja lampaiden määrät ovat vähentyneet, siipikarjan määrissä on sen sijaan kasvua

Uutinen 24.11.2023

Lähes kaikkien kotieläinten määrät ovat vähentyneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Sikojen lukumäärä on pudonnut eniten, siipikarjan määrä on sen sijaan kasvanut. Tämä johtuu lähinnä broilerituotannon lisääntymisestä. 

Keväällä 2023 nautoja oli noin 821 000 yksilöä, mikä on pari prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Nautoja oli lähes 7 800 tilalla, ja reilu puolet naudoista oli Pohjois-Savon ja Pohjanmaan neljän maakunnan alueella. 

– Viimeisen kymmenen vuoden aikana nautojen määrä on vähentynyt kymmenellä prosentilla. Vastaavana aikana nautatiloista yli 40 prosenttia eli reilu 5 600 tilaa on lopettanut tuotannon, kertoo Luonnonvarakeskuksen (Luke) yliaktuaari Sanna Vuorisalo

Lypsylehmien määrä väheni pari prosenttia edellisvuodesta, keväällä 2023 lypsylehmiä oli 242 000 yksilöä noin 4 660 tilalla. Lehmien lukumäärä on 15 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta sitten, kun taas lypsykarjatilojen määrä on puolittunut samassa ajassa.

Tilakoot ovat kasvaneet: lehmien määrä on lähes kaksinkertaistunut maatiloilla kymmenessä vuodessa

Rakennekehityksen seurauksena pienemmät tilat ovat lopettaneet tuotantonsa ja jatkavat tilat ovat lisänneet eläinten määriä. Maatiloilla on nyt keskimäärin 52 lehmää, kun niitä kymmenen vuotta sitten oli 29. 

Vaikka lypsykarjatilojen ja lehmien määrät ovat vähentyneet, maidontuotantoon se on vaikuttanut maltillisesti. Maitoa tuotettiin vuonna 2022 pari prosenttia vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Samaan aikaan lypsylehmien keskituotos on kasvanut tuhannella litralla ollen vuonna 2022 noin 8 900 litraa. 

Myös emolehmien, hiehojen, sonnien ja alle vuoden ikäisten nautojen määrät ovat vähentyneet. Emolehmämäärän pitkään jatkunut kasvu on kääntynyt laskuun, ja niitä on nyt vajaat 65 000 yksilöä. Keskimäärin tilalla on 32 emolehmää. Eniten emolehmiä on Pohjois-Pohjanmaalla, Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla. 

Suurin osa kanoista elää lattiakanaloissa

Kanoja ja broilereita kasvattavia maatiloja on eniten kolmessa maakunnassa eli Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Etelä-Pohjanmaalla. Koko maan siipikarjasta on näillä alueilla reilu 85 prosenttia. 

Munivia kanoja oli keväällä 2023 hieman edellisvuotta enemmän eli 3,9 miljoonaa yksilöä. Kaiken kaikkiaan kanapaikkoja oli noin 4,4 miljoonaa vajaalla 260 tilalla. Keskimäärin tiloilla oli 17 200 kanapaikkaa. Suurin osa, 64 prosenttia, kanoista elää lattiakanaloissa, 27 prosenttia virikehäkeissä ja loput luomu- (seitsemän prosenttia) ja ulkokanaloissa (kaksi prosenttia).  Vielä muutama vuosi sitten virikehäkki oli yleisin kanalatyyppi, mutta viime vuosina tiloilla on luovuttu virikehäkeistä nopeaan tahtiin, koska muun muassa kauppaketjut ovat päättäneet lopettaa virikehäkkimunien myynnin lähivuosina. 

Siipikarjanlihan tuotanto on keskittynyt teurastamoiden läheisyyteen Etelä-Pohjanmaalle, Varsinais-Suomeen ja Satakuntaan. Näillä alueilla broilereista kasvatetaan lähes 90 prosenttia. Broilereiden kasvatuspaikkoja oli reilu 13 miljoonaa 179 tilalla eli hieman edellisvuotta enemmän. Keskimäärin tiloilla oli vajaa 75 000 kasvatuspaikkaa. 

Sikatilojen lopettamisvauhti kiihtyi

Sikatilojen määrä on enemmän kuin puolittunut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Tiloja oli keväällä 2023 vajaa 700, kun niitä vielä kymmenen vuotta sitten oli reilu 1 600. Viimeisen vuoden aikana sikatilojen lopettamisvauhti on kiihtynyt, sillä ennakkotilastojen mukaan lähes 15 prosenttia tiloista lopetti sianlihantuotannon.

Sikojen lukumäärä painui vuonna 2022 alle miljoonaan. Tänä keväänä sikoja oli reilu 982 000. Määrä on seitsemän prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Emakoita oli reilu 69 500. Kymmenessä vuodessa sikojen määrä on vähentynyt neljänneksellä ja emakkojen määrä vieläkin enemmän. Sianlihantuotanto on keskittynyt Varsinais-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan maakuntiin, missä sikoja on lukumääräisesti lähes puolet.

Lampaiden määrä jatkoi laskuaan

Ennakkotilastojen mukaan lampaiden määrä väheni vajaaseen 122 000 yksilöön, mistä uuhia oli 63 000. Määrä on kahdeksan prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Lampaita oli 1 160 maatilalla, keskimäärin tilalla oli 57 uuhta. Lampaiden määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana viidenneksellä. Eniten lampaita oli Varsinais-Suomen, Lapin ja Pohjanmaan maakuntien alueilla.

Tietoa tilastosta

Tilasto sisältää Maatalous- ja puutarhayritysrekisteriin kuuluvat tilat ja niiden eläinmäärät. Nautojen, sikojen ja lampaiden lukumäärät perustuvat Ruokaviraston eläinrekistereihin. Siipikarjan osalta lukumäärät on kerätty tilastokyselynä maatiloilta.