MMT ja dosentti Hamid Khazaei nimitetty apulaisprofessoriksi Lukeen

Maa- ja metsätaloustieteiden tohtori ja dosentti (kasvituotanto) Hamid Khazaei on nimitetty kasvien genomiikan ja jalostuksen apulaisprofessoriksi Luonnonvarakeskuksessa (Luke). Khazaei aloitti viisivuotistehtävässään 1.11.2023.

Image

Ennen nimitystään apulaisprofessoriksi, Khazaei on työskennellyt erikoistutkijana Luken Peltokasvien tuotanto -ryhmässä. Ennen Luken palvelukseen tuloaan kesällä 2022 Hamid toimi tutkijana, kouluttajana ja kasvinjalostajana Aasiassa, Euroopassa, Afrikassa ja Pohjois-Amerikassa. Hän on intohimoinen viljelykasveista, kasvinjalostuksesta ja genomiikasta työkaluina globaalin proteiiniturvallisuuden parantamiseen.

– Olen ylpeä ja innoissani nimityksestäni kasvien genomiikan ja jalostuksen apulaisprofessoriksi Lukessa. Tämä mahdollisuus antaa minulle mahdollisuuden syventää intohimoani viljelykasvien jalostukseen ja genomiikkaan sekä edistää boreaalista ja maailmanlaajuista elintarvike- ja proteiiniturvallisuutta. Olen innokas ottamaan vastaan tämän roolin mukanaan tuomat uudet haasteet ja vastuut sekä aloittamaan uusia projekteja jalostukseen ja genomiikkaan sekä tekemään yhteistyötä monien hienojen ihmisten kanssa, Khazaei kommentoi.

Härkäpapu näyttää tietä kestävään proteiiniturvallisuuteen

Khazaein tutkimuksen painopiste on ollut palkokasveissa, sillä niillä on yhä tärkeämpi rooli kestävän proteiinin tarjoamisessa elintarvikkeisiin ja rehuihin väestönkasvun ja ilmastonmuutoksen aikoina. Näistä härkäpapu on Hamidin suosikkikasvi. Hänellä on uran mittainen kansainvälinen tutkimus ja kokemus härkäpavun jalostuksesta, genetiikasta ja genomiikasta. Hän on kirjoittanut ja ollut mukana kirjoittamassa monia viimeaikaisia keskeisiä härkäpapujen genetiikkaa ja genomiikkaa koskevia julkaisuja viimeisen 10 vuoden aikana.

Kazaein mukaan häkräpavulla on valtava potentiaali edistää maailmanlaajuisesti kestävää maataloutta ja proteiinien turvallisuutta. Sillä on erittäin tehokas typen sitomiskyky, suurin palkokasveista, mikä saa sadon tuottamaan proteiinipitoisia siemeniä. Kemiallisten typpilannoitteiden nykyinen maailmanlaajuinen kysyntä ja kestävien kasviperäisten proteiinilähteiden tarve ovat tehneet tästä viljelykasvista houkuttelevan osana strategiaa, jolla näitä huolenaiheita käsitellään erityisesti ilmastoltaan lauhkeilla alueilla.

– Härkäpapu on myös keskeinen osa EU:n proteiiniomavaraisuusstrategioita. Sen referenssigenomi on äskettäin dekoodattu, mikä mahdollistaa tien jalostaa ilmastoälykkäitä lajikkeita, joilla on paremmat siementen laatuominaisuudet.

Khazaei on myös työskennellyt linssien, vehnän, saflorin, sinimailasen ja tomaatin geneettisen parantamisen parissa.

Maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaaminen kasvinjalostuksen ja genomiikan avulla

Kun Khazaei kysyy hänen tulevasta työstään apulaisprofessorina Lukessa, hän tuo esiin maailman kohtaamat haasteet ilmastonmuutoksesta poliittiseen epävakauteen ja elintarviketurvaan. Nämä tekijät vahingoittavat alueellista ja maailmanlaajuista elintarviketurvaa, jossa kasvinjalostus ja genomiikka voivat vaikuttaa merkittävästi.

– Tarvitsemme ilmastonkestävämpiä viljelykasvilajikkeita, joilla on parannettu sadon vakaus ja laatuominaisuudet. Lisäksi meidän on harkittava uusia viljelykasveja, sillä ilmastonmuutos muuttaa maatalousmaisemaamme. Kasvinjalostus ja genomityökalut voivat nopeuttaa näitä pyrkimyksiä. Näitä ovat uusien jalostustekniikoiden kehittäminen ja esittely (esim. geenien muokkaus), genomisen valinnan käyttöönotto, halvempien ja tiheämpien merkkiaineiden kehittäminen merkintäavusteista valintaa varten, monimuotoisuuden lisääminen (tai luominen) viljelykasveihimme (esijalostus) ja geenilöytö bioottista ja abioottista sietokykyä varten. Yhtenä ensisijaisista tehtävistäni aion kouluttaa seuraavan sukupolven jalostus- ja genomitutkijoita.

Khazaei on myös hiljattain nimitetty Agricultural and Food Science -julkaisun (AFSci) toimituskuntaan. AFSci julkaisee alkuperäisiä tutkimusraportteja alkutuotantoon ja pohjoiseen ulottuvuuteen liittyvästä maatalous- ja elintarviketutkimuksesta. Hän toimii myös toimituskunnan jäsenenä kansainvälisissä jalostus- ja genomiikkalehtissä, kuten Euphytica, Genetic Resources and Crop Evolution ja Legume Science.

Khazaei työskentelee apulaisprofessorina Luken tuotantojärjestelmät-yksikössä. Yksikön johtaja Anu Kaukovirta on iloinen nimityksestä.

– Olen äärimmäisen iloinen siitä, että pitkä prosessi uuden kasvien genomiikan ja jalostuksen professorin löytämisestä on vihdoin päässyt onnelliseen loppuun Hamid Khazaein nimityksen myötä. Tämä tutkimusteema on yksi Luken kasvavista alueista. Ilmastonmuutoksen ja Suomen äärimmäisten olosuhteiden sekä viljelykasvien monimuotoisuuden tarpeen vuoksi kasvinjalostuksen ja sen taustalla olevan genomiikan merkitys kasvaa jatkuvasti.

– Hamidin monipuolinen kokemus viljelykasveista ja syvä asiantuntemus härkäpavuista, jotka ovat yksi boreaalisen alueen tärkeimmistä valkuaiskasveista, tukevat kehitystavoitteitamme ja Ruoka Visio 2040:n toteuttamista. Hamidilla on erittäin aktiiviset kansainväliset verkostot ja hyvät yhteydet Helsingin yliopiston tutkimusryhmiin. Nämä auttavat meitä rakentamaan vahvan kansallisen osaamissolmun kestävän kasvituotannon tukemiseksi Suomessa, Kaukovirta lisää.

Tutkimusprofessorit ovat Luken tieteellisen asiantuntemuksen sekä kansainvälisen näkyvyyden ja vaikuttavuuden avainasemassa. Tavoitteena on varmistaa Lukelle tutkimuksen huippuosaamista strategisilla alueilla sekä sen hyödyllisyyttä elinkeinoelämälle.