Merituulivoiman ympäristövaikutuksista Pohjanlahdella tiedetään liian vähän – lisätutkimusta ja yhteistä suunnittelua tarvitaan
Pohjanlahdelle suunnitellaan laajamittaista merituulivoimaa, mutta alueen luontoarvoista ja vaikutuksista on niukasti tietoa. Tämä vaikeuttaa yhteisvaikutusten ennakointia ja kestävää suunnittelua. Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuore synteesiraportti kokosi olemassa olevan tiedon ja antaa suosituksia ympäristövaikutusten parempaan huomiointiin.
Suomen kansallisen ilmasto- ja energiastrategian tavoitteena on, että vuoteen 2035 mennessä Suomessa toimii useita teollisen kokoluokan merituulivoima-alueita. Tuulivoimaa suunnitellaan tällä hetkellä vain Pohjanlahdelle, sekä Suomen että Ruotsin merialueille. Yksittäisten tuulivoimaloiden vaikutukset ovat rajallisia, mutta laajamittainen rakentaminen voi aiheuttaa merkittäviä yhteisvaikutuksia.
Luonnonvarakeskuksen tuore raportti tarkastelee Pohjanlahden merituulivoiman ympäristöriskejä, erityisesti vaikutuksia lintuihin, kaloihin, merihylkeisiin ja kalastukseen. Pohjanlahdelle soveltuvaa tietoa merituulivoiman vaikutuksista ja alueen luontoarvoista on hyvin vähän, mikä vaikeuttaa yhteisvaikutusten ennakointia. Lisätutkimus vahvistaisi tietopohjaa, tukisi päätöksentekoa ja auttaisi vähentämään merituulivoimaan kohdistuvia epävarmuuksia.
Suositukset ympäristövaikutusten parempaan huomiointiin
- Lisää Suomen ja Ruotsin välistä yhteistyötä merituulivoimalle varattavien alueiden sijoittelun suunnittelussa.
- Puuttuvaa tietoa tulee hankkia ennen laajamittaisten rakennustöiden alkamista. Raportissa on tunnistettu viisi Luken toimialaan liittyvää tärkeää tutkimusaihetta:
- Magneettikenttien vaikutukset lohen liikkeisiin – Tahkoluoto.
- Ulkomatalikoiden merkitys syyskutuisen silakan ja muikun kutualueina.
- Silakan troolikalastuksen tulevaisuuden muutokset ja merituulivoima.
- Merituulivoiman riskit linnuille Pohjanlahden avomerialueella.
- Merituulivoima ja norpan elinolosuhteet Perämerellä.
- Tuulivoimarakentamiseen liittyvien tarkkailuiden ja seurantojen suunnittelu on aloitettava ajoissa, painottaen yhteisvaikutuksia ja laajaa yhteistoimintaa, hyödyntäen tutkimuslaitosten osaamista.
Suurimmat riskit liittyvät yhteisvaikutuksiin
Kalojen, hylkeiden ja lintujen liikkumisalueet sekä troolikalastusalueet ovat huomattavasti laajempia kuin yksittäiset merituulivoima-alueet. Siksi suurimmat riskit liittyvät useiden tuulivoima-alueiden yhteisvaikutuksiin.
Suomella ja Ruotsilla on samankaltaiset menettelyt merialueiden osoittamisessa tuulivoimakäyttöön, mutta yhteinen selkeä suunnittelumekanismi puuttuu. Synteesiraportissa korostetaan sitä, että nykyinen tietopohja on liian heikko tuulivoima-alueiden yhteisvaikutusten ennakoimiseksi.
Rakentamisen haitat vältettävissä suunnittelulla
Merituulivoiman rakentaminen aiheuttaa paikallista ja tilapäistä veden samentumista sekä vedenalaista melua, mutta vaikutukset jäävät yleensä vähäisiksi. Mahdollinen paalutuksen melu voi kuitenkin vaikuttaa kalojen ja merinisäkkäiden käyttäytymiseen jopa kymmenien kilometrien päähän. Haittoja voidaan vähentää teknisin keinoin ja ajoittamalla paalutus niin, että vältetään kriittiset ajankohdat, kuten itämerennorpan pesimäkausi.
Merenpohjan luontaiset elinolosuhteet muuttuvat pysyvästi rakentamisen seurauksena. Rakentamista on syytä välttää muun muassa tärkeillä silakan ja muikun kutualueilla, sillä vaikutukset voivat heikentää kalakantoja pitkällä aikavälillä.
Lintuihin liittyvä tutkimustieto on vielä riittämätöntä
Lintujen törmäyskuolleisuudesta ja muuttoreiteistä sekä lentokorkeuksista Pohjanlahden avomerellä on vähän luotettavaa tietoa. Merkittävät vaikutukset linnustoon voisivat syntyä vain, jos tuulivoimaa rakennetaan runsaasti.
Haittoja voidaan vähentää sijoittamalla voimalat linnustolle vähemmän tärkeille alueille sekä kehittämällä törmäyskuolleisuutta vähentäviä ratkaisuja, kuten lapojen maalausta tai turbiinien tilapäistä pysäyttämistä, mutta näistä menetelmistä tarvitaan lisää tutkimustietoa.
Vaikutuksia kaloihin ja merinisäkkäisiin ei ole vielä kattavasti tutkittu
Käyttövaiheen melu on jatkuvampaa mutta vähemmän voimakasta kuin rakennusvaiheen melu. Kaapeleiden aiheuttamien magneettikenttien vaikutuksista vaelluskalojen suunnistukseen ei ole selkeää näyttöä. Pohjanlahdella lohet liikkuvat pääosin pintakerroksissa, missä kaapeleiden magneettikentät ovat hyvin heikkoja.
Laaja rakentaminen voi estää silakan troolikalastusta, mutta toisaalta nykyiset suunnitelmat eivät kohdistu keskeisille troolausalueille.
Itämerennorppa on riippuvainen jäästä, jota arvioiden mukaan esiintyy tulevaisuudessa lähinnä Perämeren pohjoisosassa. Runsas tuulivoimarakentaminen voi pahimmillaan heikentää norppapopulaatiota.
