Maatilan johtaminen ja hyvät työturvallisuuskäytännöt

Miten yrittäjän oma jaksaminen ja maatilan töiden hallinta ovat yhteydessä tilan taloudelliseen tulokseen? Millaisia hyviä käytäntöjä maatiloilla on turvallisen työympäristön rakentamiseen kaikille maatilalla työskenteleville? Entä millaisilla käytännöillä ja koulutuksilla muualla Euroopassa pyritään edistämään maataloustyön turvallisuutta ja viljelijöiden hyvinvointia? Muun muassa näistä aiheista ovat asiantuntijamme keskustelemassa Seinäjoella Sarkamessuilla 31.1–1.2. 

Maatiloilla työtapaturmat ja työperäiset sairaudet ovat edelleen merkittävä riski, ja henkilöriskien hallinta onkin oleellinen osa menestyvän yrityksen johtamista. Tutkimusprofessori Jarkko Niemi kertoo Luken uusimpien tutkimusten tuoneen esiin, että yrittäjät kokevat erityisesti oman jaksamisen ja työhyvinvoinnin haastavaksi.

Kyselytutkimuksen (N= 182) mukaan alle 30 % kehittyvien kotieläintilojen yrittäjistä koki onnistuneensa hyvin oman työhyvinvoinnin ja jaksamisen ylläpidossa. Yrittäjät, jotka olivat käyttäneet työn tuottavuuden seurantaan työkaluja, olivat tyytyväisempiä työprosessien tehokkuuteen, töiden toteutumiseen suunnitelmien mukaan ja omaan jaksamiseensa kuin muut vastaajat. Työhön ja henkilöriskeihin liittyvien työkalujen käyttö on yhteydessä myös yrittäjien kokemukseen onnistumisestaan yrityksen talouden johtamisessa.

Maatilayrittäjien ja alan työntekijöiden hyvinvointiin, työturvallisuuteen ja työolojen kehittämiseen kiinnitetään entistä suurempaa huomiota EU:ssa. On huoli sekä työntekijöiden ja tilanpidon jatkajien löytymisestä että alan houkuttelevuudesta.

Erikoistutkija Jarkko Leppälä kertoo, että SafeHabitus-hankkeessa toteutettu analyysi eri maiden tärkeimmistä tarpeista työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden kehittämisessä nostaa esiin eri maiden erilaiset lähtökohdat, mutta myös yhtäläisyyksiä. Yhteisiä kehittymistarpeita eri puolilla Eurooppaa ovat esimerkiksi turvallinen eläinten käsittely, konetyön turvallisuus sekä henkinen hyvinvointi ja jaksaminen. Vaikka Suomessakin maatalouden turvallisuuskehitys on jäljessä monista muista aloista, niin silti Suomi näyttäytyy Euroopassa ja muualla maailmalla edelläkävijänä monissa maatalouden työturvallisuusasioissa.

Maatilat ja niiden sidosryhmät toimivat yhä enemmän verkostona osana yhteiskuntaa ja ruokaketjua. Verkosto ja ympäröivä yhteiskunta vaikuttavat esimerkiksi siihen, mitkä tekijät koetaan alalla tärkeäksi, mitä painotetaan koulutuksissa, mitä rahoitetaan tai tutkitaan sekä mistä ja miten media uutisoi. Tämä vaikuttaa osaltaan siihen, millaiset valmiudet ja asenne työturvallisuuden johtamiseen maatilayrittäjillä on ja minkälainen turvallisuuskulttuuri tiloille ajan mittaan muodostuu. 

Maatiloilla työskentelee yrittäjien ja heidän perheenjäseniensä lisäksi yrittäjien palkkaamia työntekijöitä sekä toisen työnantajan palveluksessa olevia henkilöitä, kuten lomittajia, seminologeja ja eläinlääkäreitä. Maatila on esimerkki yhteisestä työpaikasta, jossa pääasiallisen vastuun työturvallisuudesta kantaa yrittäjä, mutta kaikki ovat velvollisia huolehtimaan siitä omalta osaltaan.

Vaikka turvalliset työolot olisivat yhteinen tavoite, ei hyvien käytäntöjen kehittäminen ja käytäntöönpano silti ole helppoa. Olemme juuri käynnistäneet Euroopan Unionin osarahoittaman hankkeen, jossa keräämme eri ammattiryhmiltä tietoa sekä haasteista että hyvistä käytännöistä. Tutkijamme jalkautuvat vuoden 2025 aikana maatiloille kuuntelemaan tarinoita ja kokoamaan kokemukset ja hyvät käytännöt edelleen jalostettavaksi ja hyödynnettäviksi. 

Tutustu myös Kehittyvien, kasvavien ja suurten kotieläintilojen johtamisen menestystekijät (Success4Farms) -hankkeeseemme.

Tervetuloa tapaamaan tutkijoitamme Sarkamessuille 31.1–1.2. B-halliin osastolle 3d2!