Luontovaikutusten mittaamisesta helpompaa – Luke kumppaneineen auttaa yrityksiä ja yhteisöjä valitsemaan sopivimmat työkalut
Jotta yritys voi hillitä kielteisiä ja edistää myönteisiä luontovaikutuksiaan, niitä on pystyttävä mittaamaan. Mutta kuinka? Sitä Luke selvittää johtamassaan Euroopan laajuisessa CircHive-hankkeessa 27 kumppanin kanssa.
Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden arviointi on saanut viime vuosina kasvavaa huomiota eikä vähiten siksi, että EU on edistänyt luonnon monimuotoisuuden liittämistä osaksi sekä vapaaehtoista että lainsäädännön vaatimaa yritysten ja finanssialan toimijoiden kestävyysraportointia.
”Vapaaehtoisen kestävyysraportoinnin kautta edelläkävijäyritykset haluavat oma-aloitteisesti parantaa toimintaansa ja tavoitella sillä kilpailuetua”, toteaa Luken erikoistutkija Erika Winquist. Hän johtaa CircHive-hanketta, jonka tavoitteena on auttaa yrityksiä ja muita yhteisöjä tunnistamaan, mittaamaan ja raportoimaan toimintansa biodiversiteettivaikutuksia.
Tavoitteena päätöspuu – apu menetelmien valintaan
Vuoden 2022 lopulla alkaneessa, viisivuotisessa hankkeessa on testattu olemassa olevia menetelmiä eri käyttökohteissa. Menetelmät on tyypillisesti kehitetty joko osana tuotteiden tai toimijoiden elinkaariarviointia tai ympäristötilinpitoa, eikä niitä ole linkitetty toisiinsa. Tähän kiteytyy Winquistin mukaan mittaamisen ydinhaaste.
Elinkaariarvioinnissa mitataan ympäristön tilaan vaikuttavia asioita, kuten maankäytön muutosta, suoraa luonnonvarojen hyödyntämistä ja kasvihuonekaasupäästöjä. Näiden niin kutsuttujen ajureiden avulla mallinnetaan tämän jälkeen muutosta ympäristön tilassa.
”Elinkaariarviointi on hyvä työkalu, kun halutaan tarkastella koko arvoketjun ympäristövaikutuksia ja löytää eniten ympäristöä kuormittavia vaiheita, mutta se ei suoraan mittaa luonnon todellista tilaa tai sen muutoksia. Ympäristötilinpito puolestaan arvioi aina ekosysteemin tilaa todellisessa maantieteellisessä paikassa.”
CircHive-hankkeen ainutlaatuinen tavoite on yhdistää elinkaariarvioinnin ja ympäristötilinpidon näkökulmat biodiversiteettivaikutusten mittaamisessa. Siksi Luke pyysi hankkeeseen mukaan kummankin alan eurooppalaisia huippuosaajia.
”Aiomme julkaista tämän vuoden lopussa päätöspuun, työkalun, jonka avulla yritys, kaupunki tai muu yhteisö voi valita itselleen sopivimman yhdistelmän eri menetelmistä. Emme arvioi menetelmien keskinäistä paremmuutta, koska eri menetelmät ja niiden yhdistelmät sopivat erilaisiin tilanteisiin. Esimerkiksi yksitäinen saha voi haluta puun alkuperästä paljon yksityiskohtaisempaa tietoa kuin rahoituslaitos, joka katsoo eri yritysten laajaa joukkoa.”
Yrityskumppanit testaavat menetelmien valikoimaa
Hankkeen painopisteiksi on valittu metsäteollisuus, maatalous ja elintarviketeollisuus, rahoitus sekä kaupungit, ja niitä edustavat hankkeessa yhdeksän yritystä ja kolme kaupunkia, 16 tutkimuskumppanin rinnalla.
Esimerkiksi Valio vertaa hankkeessa tavanomaisen ja luomuviljelyn biodiversiteettivaikutuksia maidontuotannossa.
”Pelkkää peltopinta-alaa mittaamalla olisi helppo arvostella luomuviljelyä siitä, että se vaatii enemmän alaa kuin tavanomainen viljely. CircHive hankkeessa tavoitteena on kuitenkin ottaa kokonaisvaltaisemmin huomioon esimerkiksi laidunnuksen myönteiset vaikutukset sekä luomukriteerien mukaisen lannoituksen ja kasvinsuojeluaineiden käytön vaikutukset. Olemme lähteneet ottamaan askeleita tätä kohti”, Winquist sanoo.
Italialainen elintarvikeyritys Barilla on kohdistanut huomiota biodiversiteettiin muun muassa siten, että viljelijät ovat lisänneet kukkakaistoja vehnäpelloille.
”Pilotoinnissa pystyttiin osoittamaan kukkakaistojen myönteiset biodiversiteettivaikutukset. Lisäksi selvisi, että biodiversiteettiä voisi edistää vielä enemmän etsimällä keinoja, joilla peltojen ympärillä olevia metsäkaistaleita voisi liittää toisiinsa luontokäytäviksi maisematasolla.”
Jotta hyvät käytännöt leviäisivät, hankkeessa on perustettu BEEHive-yhteisö, jonka nettifoorumilla tutkijat tarjoavat tuoreita tutkimustuloksia ja yritysten ja kaupunkien edustajat voivat vaihtaa näkemyksiään ja kokemuksiaan. Mukaan voivat liittyä nyt myös muut asiasta kiinnostuneet hankkeen ulkopuolelta.
Kuka hanketta johtaa?
Teksti: Marianna Salin
