Kanta-arvio 2025: Valkohäntäpeurakannassa pientä laskua
Luonnonvarakeskuksen (Luke) uuden kanta-arvion mukaan Suomessa oli talvella 2024–2025 noin 107 000 valkohäntäpeuraa. Arvion 95 % todennäköisyysväli on 100 000–114 000 yksilöä. Kanta on pienentynyt viime vuodesta noin 5 %.
− Kanta-arvio sovittaa yhteen eri aineistoissa nähtävän kehityksen. Saalis ja metsästäjien arviot viittaavat kannan pienenemiseen, mutta peurakolareiden määrä on pysynyt ennallaan, kertoo erikoistutkija Sami Aikio Lukesta.
Valkohäntäpeurakanta arvioidaan vuosittain jahtikauden päätteeksi. Riistahallinnon monivuotisena tavoitteena on ollut kannan pienentäminen korkeasta tiheydestä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. Vuoden 2021 huippulukemista on tultu alas noin 22 %.
Kannanarviointi perustuu kolme vuotta sitten käyttöön otettuun hirvitalousaluekohtaiseen malliin (HTA-malli), jonka lisäksi esitetään myös aiemmin käytössä olleen koko maan mallin tulokset (vanha malli) (kuva 1). Mallit on määritelty saalis- ja havaintotietoja, metsästäjien arvioita, peurakolari- ja liikennetilastoja sekä ilveskannan arviota vastaaviksi.
Kuva 1. Valkohäntäpeuran talvikannan koko sekä saalis vuosina 2000–2025. Arvioiden ympärille on kuvattu 95 % todennäköisyysväli. HTA-mallin arvio on tuotettu hirvitalousalueittain. Vanhan mallin arviossa alueellisia eroja ei ole huomioitu. Aineistot: saalistiedot Suomen riistakeskus, kanta-arvio Luonnonvarakeskus. Kuva: Luonnonvarakeskus.
Alueelliset erot suuria
Valkohäntäpeurakanta on tiheimmillään (>30 yksilöä/1000 ha) Varsinais-Suomen, Etelä-Hämeen, Satakunnan eteläosien ja Länsi-Uudenmaan alueella (kuva 2A). Kanta pieneni useimmilla hirvitalousalueilla (kuva 2B), mutta Satakunnassa ja Uudellamaalla oli myös pienen kasvun alueita.
Kuva 2. Valkohäntäpeuran HTA-mallin mukainen talvikannan (A) tiheys, (B) tiheyden muutos edeltävään vuoteen verrattuna. Kanta-arvio: Luonnonvarakeskus. Hirvitalousalueiden rajat: Suomen Riistakeskus. Pohjakartta: Maanmittauslaitos. Kuva: Luonnonvarakeskus.
Suhteelliset muutokset olivat suurimpia Rannikko-Pohjanmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Metsästettävän kannan pohjoisraja kulkee Pyhäjoelta Oulujärven eteläpuolelle ja Pohjois-Karjalan rajalle. Valkohäntäpeuroja esiintyy myös tämän alueen ulkopuolella, mutta metsästyksen puuttuessa niistä ei kerry kannanarvioinnin edellyttämiä tietoja.
− Helsingin valkohäntäpeurat päätyivät saaristossa kaadettujen yksilöiden myötä nyt ensimmäistä kertaa kanta-arvion piiriin, Aikio kertoo.
Vasatuotto ja metsästettävä kanta
Koko maan valkohäntäpeurakannassa on sataa aikuista kohden 56,0 vasaa (95 % todennäköisyysväli 54,3–57,8 vasaa). Aikuiskannan sukupuolijakauma oli 1,50 naarasta yhtä urosta kohden (95 % todennäköisyysväli 1,36–1,64 naarasta/uros).
Tulevan syksyn metsästettävän kannan kooksi ennustetaan talvikannan koon ja rakenteen perusteella 143 000 yksilöä (95 % todennäköisyysväli 124 000–163 000 yksilöä). Kannan säilyttäminen ennallaan edellyttäisi 36 000 yksilön saalista ja 90–95 % todennäköisyydellä tapahtuva leikkaaminen 52 000–57 000 yksilön saalismäärää. Päättyneen metsästyskauden saalis oli n. 48 000 yksilöä.
