Hallikanta Suomen merialueilla hieman aiempia vuosia pienempi, norppien kanta jokseenkin tavallisella tasolla

Vuonna 2025 Itämerellä Suomen merialueella nähtiin lentolaskennoissa noin 14 800 harmaahyljettä eli hallia. Ruotsin luvut tarkentuvat myöhemmin. Perämeren norppalaskentatulokseen vaikuttivat jälleen jääolosuhteet. Norppien laskentatulos oli reilut 13 700 yksilöä. 

Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin vajaa viisi prosenttia vuodessa runsaan kahdenkymmenen vuoden aikana, paria viime vuotta lukuun ottamatta. Suomen alueella keskimääräinen kasvu vastaavalla ajalla on ollut neljän prosentin luokkaa. 

Suomen merialueella hallien laskentatulos on muutamia tuhansia pienempi kuin vuonna 2024 ja 2023. Koko Itämeren osalta vuoden 2025 hallien laskentakanta voidaan ilmoittaa, kun Ruotsin laskentatulos on valmis.

Vaihteleva osa halleista aina laskennan ulottumattomissa

Valtaosa (yli 90 prosenttia) halleista tavataan edelleen keväisin karvanvaihtoaikaisen levinneisyyden ydinalueella Suomen, Ruotsin ja Viron merialueilla.

Hallit kuvataan lentolaskennoissa ulkoluodoilta karvanvaihdon aikaan touko-kesäkuun vaihteessa, ja yksilömäärät lasketaan kuvista. Laskentakanta edustaa hallien minimimäärää, ja vaihteleva osa yksilöistä on aina laskennan tavoittamattomissa.

Yksittäisten vuosien väliset erot laskentatuloksessa eivät kerro suoraan kannan koon muutoksista. Kannankoon muutoksia on hyvä tarkastella useiden vuosien laskentatulosten trendinä. Muina vuodenaikoina hallien sijoittuminen eri merialueille voi myös poiketa merkittävästi kevään tilanteesta.

Norppalaskentojen tuloksissa suuria vaihteluita vuosittain

Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin vajaat viisi prosenttia vuodessa 2010-luvun alkupuoliskolle asti. Norppien laskentatulos on kuitenkin vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana voimakkaasti (10 000–15 000). Vaihtelu johtuu huhtikuussa tehtävän laskennan aikaisista jääolosuhteista. 

Kevään 2025 tulos Perämereltä oli 13 737 norppaa, edellisenä vuonna tulos oli noin 8200 norppaa. Tämä ei kerro kannan äkillisistä muutoksista, vaan vaihtelusta laskentaolosuhteissa. Jäätalvi 2024–2025 oli leuto ja tällä oli vaikutusta osaltaan tulokseen. Tämä todennäköisesti vaikutti siihen, että jäälle nousseiden norppien osuus oli laskenta-ajankohtana suurempi kuin edellisinä vuosina. Sen sijaan laskentakaudella 2023–2024 kylmä huhtikuu piti jäätilanteen talvisena laskentajakson yli. Lisäksi kylmä pohjoisenpuoleinen virtaus ja pilvinen sää joinain laskentapäivinä ei tarjonnut suotuisia olosuhteita norppien karvanvaihtoon.

Vuosien välinen vaihtelu on moninkertaistunut, eikä viime vuosien poikkeavia tuloksia ole voitu enää käyttää kasvutrendin arvioinnissa aiempien tulosten jatkona. Laskenta-aikasarjan jatkuessa voidaan kannankehityksen suuntaa kuitenkin arvioida näidenkin vuosien perusteella.

Norppalaskenta perustuu otantaan

Norppien laskenta perustuu otantaan. Tasavälein lennetyillä laskentalinjoilla havaitut norpat muodostavat otannan, joka monistetaan koko jääalan laskentakannaksi (jäällä laskenta-aikaan olevien norppien määrä). Kevään 2025 laskentalinjoilla katettiin noin 20,7 prosenttia jääalasta ja nähtiin noin 2838 norppaa. Edellisen kevään otos oli noin 13,7 prosenttia jääalasta ja laskennoissa nähtiin noin 1 126 norppaa.

Suomen merialueen hallilaskennat tekee Luonnonvarakeskus (Luke). Perämeren norppalaskennoista vastaa Ruotsin luonnonhistoriallinen museo.

Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin vajaat 5 prosenttia vuodessa 2010-luvun alkupuoliskolle asti. Viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana laskentatulos on vaihdellut voimakkaasti.

Lisätietoja norppalaskennoista:

Yli-intendentti Anja Carlsson, Ruotsin luonnonhistoriallinen museo

+46 8 519 542 47, anja.carlsson@nrm.se

Lisätietoja hallilaskennoista:

Erikoistutkija Mervi Kunnasranta, yhteystiedot alla