Kalojen vaellusten seuranta mullistuu Pohjanlahdella - vaelluksia seurataan nyt yksilötasolla
Pohjanlahdelle on rakennettu laaja akustinen vastaanotinverkosto, joka mahdollistaa kalojen yksilöllisen seurannan merialueilla. Luonnonvarakeskus (Luke) on ollut mukana asentamassa merenpohjaan yli sataa vastaanotinta, jotka kuuntelevat tunnistesignaaleja akustisilla lähettimillä varustetuista kaloista. Tämä mullistaa tavan, jolla kalojen vaelluksia voidaan tutkia.
Luke on jo pitkään tutkinut lohia, meritaimenia, siikoja ja ankeriaita muun muassa telemetrian avulla, mutta nyt tutkimusmahdollisuudet laajenevat huomattavasti. Tutkijat saavat tarkempaa tietoa esimerkiksi nuorten lohien eli smolttien siirtymisestä mereen ja niiden elämästä siellä.
”Tällaista mahdollisuutta kalojen liikkeiden seuraamiseen meressä on tavoiteltu jo vuosia. Esimerkiksi lohikannat ovat viime vuosina kärsineet kasvaneesta kuolleisuudesta merivaelluksen alussa. Yksityiskohtainen tieto nuorten lohien vaelluksesta ja selviytymisestä kotijoistaan läpi Perämeren ja Selkämeren auttaa selvittämään kasvaneen kuolleisuuden mekanismeja”, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Lukesta.
Vastaanottimia asennettiin vuoden 2025 aikana kahteen linjaan Suomen ja Ruotsin välille: toinen kulkee Merenkurkun yli ja toinen Saaristomeren-Ahvenanmeren poikki. Näiden lisäksi alueella toimii jo paikallisia verkostoja, kuten Kemi-Kalixin saaristoalueella.
Image
Kansainvälinen yhteistyö laajentaa infrastruktuuria
Luke, Ruotsin maatalousyliopisto (SLU) ja Ahvenanmaan maakuntahallitus ovat suunnitelleet ja rahoittaneet akustisten vastaanotinten asennukset. Rahoitusta on lisäksi saatu useilta säätiöiltä sekä Tornionjoen kalastuslupatulojen rahastosta. Suuri rahoittaja on myös kansainvälinen Ocean Tracking Network (OTN) -yhteisö, joka edistää organisaatioiden välistä kalojen seurannan yhteistyötä.
”Kansainvälinen yhteistyö on ratkaisevaa, kun pyritään saavuttamaan merkittäviä edistysaskeleita tutkimuksessa. Vastaanotinverkosto hyödyttää koko Itämeren tutkijayhteisöä, ja kiinnostusta sen laajentamiseen on jo useista maista”, sanoo Luken erikoistutkija Jani Helminen.
Ensimmäiset havainnot saadaan käyttöön vuonna 2026, kun vastaanottimet nostetaan merestä ja niille tallentuneet tiedot ladataan. Tiedot jaetaan OTN-tietokantaan, jossa tutkijat eri puolilta maailmaa voivat seurata merkittyjen kalojen liikkeitä laajasti ja avoimesti.
”Yhteistyö OTN-yhteisön kautta on korvaamatonta, kun tutkitaan laajalla alueella liikkuvia lajeja. Jakamalla havaintotietoja eri rannikko- ja merialueiden seurantainfrastruktuurien välillä voimme saada tietoa kalojen liikkeistä myös oman alueemme ulkopuolelta”, sanoo Luken tutkija Riina Huusko.
Tornionjoen meritaimenia, lohia ja siikoja seurataan parhaillaan
Kaloihin kiinnitettävät merkit, jotka lähettävät äänisignaaleja vastaanottimille, ovat yleensä enintään muutaman senttimetrin pituisia ja alle senttimetrin paksuisia. Lähettimen koko valitaan kalan koon mukaan. Pienimmät lähettimet toimivat noin puoli vuotta, jonka aikana esimerkiksi lohen vaelluspoikaset ehtivät vaeltaa Ahvenanmaan ohi ja suuremmat, aikuisilla lohilla käytettävät, jopa useita vuosia.
Image
Luke ja SLU ovat merkinneet viime vuosina toistasataa meritaimenta sekä kymmeniä lohenpoikasia ja vaellussiikoja akustisilla lähettimillä. Merkkikalojen liikkeitä on tähän asti seurattu Tornionjoessa ja Kemi-Kalixin saaristoalueella. Tutkimuksessa on kerätty tietoa muun muassa kalojen vaellusajoista meren ja joen välillä, vaelluskäyttäytymisestä joessa ja jokisuun saaristossa sekä kutualueista joessa.
Etelämpänä Pohjanlahdella olevien vastaanotinten mahdolliset havainnot Tornionjoella merkityistä kaloista saadaan käyttöön ensi vuonna, kun seurantalinjojen vastaanottimien aineistot ladataan ensimmäisen kerran.
