IKEA vieraili jatkuvapeitteisen metsänhoidon koealueilla

Tutkijat esittelivät esimerkkejä erilaisista metsänhoitokäytännöistä ja niiden vaikutuksista ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen.

Hyvä tapa oppia ilmaston ja biologisen monimuotoisuuden kannalta toimivista metsätalouden toimintatavoista on vierailla metsissä, joissa on tehty paljon tutkimusta metsänhoidon vaikutuksista metsien hiilenkiertoon, kasvihuonekaasupäästöihin ja biologiseen monimuotoisuuteen. 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat Aleksi Lehtonen, Sakari Sarkkola, Susanne Suvanto ja Emmi Hilasvuori sekä Jukka Vornanen, Erika Alm ja Mikhail Tarasov, IKEA, vierailivat kahdessa tällaisessa jatkuvapeitteisen kasvatuksen metsässä Etelä-Suomessa.

Vierailun tarkoituksena oli esitellä esimerkkejä metsän jatkuvapeitteisestä kasvatuksesta (CCF) Suomessa. Ensimmäinen kohde, Asikkalassa sijaitseva Ränskälänkorven koekenttä, on kuusivaltainen metsä, joka sijaitsee ojitetulla ravinteikkaalla turvemaalla ja toinen Hämeenlinnan Evolla sijaitseva kohde on eri-ikäisenä kasvatettua mäntymetsää kangasmaalla.

Ravinteikkaat ojitetut suot ovat lupaavimpia jatkuvapeitteisen metsänhoidon kannalta

Ränskälänkorven kohteella käsiteltiin metsätaloutta ja kasvihuonekaasupäästöjä ojitetuissa turvemaametsissä, erityisesti ravinteikkailla ja puuntuotannollisesti hyvätuottoisilla kasvupaikoilla. Keskusteluissa painotettiin jatkuvapeitteisen kasvatuksen mahdollisuuksia hillitä ilmastovaikutuksia. Ränskälänkorvessa on tutkittu kokeellisesti hakkuita ja seurattu kasvihuonekaasupäästöjä keskeytyksettä vuodesta 2019 lähtien.

Seuranta osoittaa, että jatkuvapeitteinen kasvatus on ilmastoystävällisempi kuin avohakkuut, erityisesti ravinteikkailla turvemailla. Jatkuvapeitteinen kasvatus auttaa esimerkiksi säilyttämään enemmän hiilinieluja puustossa ja pintakasvillisuudessa, mikä johtaa pienempiin hakkuunjälkeisiin nettopäästöihin kuin kiertoaikametsätaloudessa. Jatkuvapeitteisen kasvatuksen on myös todettu olevan taloudellisesti mielekäs vaihtoehto turvemailla. Metsän uudistumispotentiaali on ravinteikkailla kuusivaltaisilla turvemailla usein riittävä ylläpitämään jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen edellyttämää epätasaista ikärakennetta.

Ränskälänkorven koekentän hakkuukäsittelyihin kuuluvat avohakkuu, poimintahakkuu (jatkuvapeitteinen metsänkasvatus) ja hakkaamaton kontrollialue. Kunkin metsänkäsittelyn ilmastovaikutusten ja muiden ympäristövaikutusten ymmärtämiseksi tehdään intensiivisiä mittauksia.

Jatkuvapeitteinen kasvatus mäntymetsissä

Evolla keskityttiin keskustelemaan jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mielekkyydestä männiköissä, sen hyviin ja huonoihin puoliin, mukaan lukien uudistamiskysymykset ja korkealaatuisen puun tuottaminen. Jatkuvapeitteistä metsänkasvatusta pidetään yleisesti haastavana uudistumisongelmien vuoksi, ja tämä koe tarjoaa siihen toisenlaisen näkökulman.

Ränskälänkorven koeala on osa Holistic management practices, modelling and monitoring for European forest soils (HoliSoils) -projektia, joka on EU:n rahoittama H2020-hanke ja jota koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke).

HoliSoilsin tavoitteena on kehittää yhtenäinen maaperän seurantajärjestelmä. Siinä yksilöidään ja testataan maaperän hoitokäytäntöjä, joilla pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja ylläpitämään ihmisten toimeentulon ja hyvinvoinnin kannalta keskeisten ekosysteemipalvelujen tarjontaa.