Hakkuutähteiden keruulla on vaikutuksia sekä metsä- että porotalouden kannattavuuteen

Luonnonvarakeskus (Luke), Metsähallitus ja Kemin-Sompion paliskunta ovat selvittäneet hakkuutähteiden keruun vaikutuksia ja kustannuksia poro- ja metsätaloudelle. Hakkuutähteiden keruusta jäkäläkankailla syntyy hyötyjä porotaloudelle, mutta kustannuksia metsätaloudelle.

─ Poron tärkeimpien talviravintokasvien määrät tippuivat selvästi koealoilla tehtyjen hakkuiden jälkeen. Hakkuutähteiden keruu kuitenkin lievensi hakkuiden haitallista vaikutusta porotaloudelle. Toisaalta hakkuutähteiden keruusta syntyy merkittäviä lisäkustannuksia metsätaloudelle, kertoo erikoistutkija Antti Pekkarinen Lukesta.

Metsästä kerätyt hakkuutähteet yhdessä kasassa tienreunassa

Hakkuukoealoilla suoritettujen mittausten perusteella suurempi hakkuumäärä sekä hakkuutähteen peittävyys alensivat hakkuiden jälkeisiä poronjäkälien ja varpujen biomassoja. Hakkuiden jälkeiset biomassat olivat noin 20–40 % pienemmät kuin hakkuita edeltäneenä kesänä. Myös lupon määrä putosi hakkuiden myötä. Hakkuutähteiden keruun kustannukset olivat keskimäärin noin 200 € per hehtaari, ja tehokkain tapa alentaa keruun kustannuksia olisi pitää metsäkuljetusmatkat lyhyinä.

Kokonaistaloudellinen kannattavuus usean tekijän summa

Hankkeen tulosten pohjalta tehtiin myös kokonaisarvio hakkuutähteiden keruun vaikutuksista poro- ja metsätaloudelle. Tulokset viittaavat siihen, että tietyissä tilanteissa hakkuutähteiden keruu poimintahakkuiden yhteydessä jäkäläkankailta voi olla kokonaistaloudellisesti kannattavaa, kun huomioidaan sen pidempiaikaiset vaikutukset yhtä aikaa sekä poro- että metsätaloudelle.

─ Kokonaistaloudellisesti kannattavimmassa tuloksessa metsätalouden tulot kyllä putoavat hakkuutähteiden keruun myötä, samoin kuin porotalouden tulot hakkuiden myötä. Tästä huolimatta elinkeinojen yhteenlasketut tulot voivat olla suuremmat kuin vaihtoehtoisissa skenaarioissa, joissa joko hakkuita ei tehdä ollenkaan (porotalouden kannalta optimaalista) tai hakkuut tehdään, mutta hakkuutähteet jätetään keräämättä (metsätalouden kannalta optimaalista), Pekkarinen kertoo.

Se, missä tapauksessa hakkuutähteiden keruu tulee kokonaistaloudellisesti kannattavaksi, riippuu muun muassa hakkuusyklin pituudesta, hakkuutavan ja hakkuutähteiden vaikutusten voimakkuudesta jäkälän biomassaan ja kasvuun, hakkuutähteiden korjuun kustannuksista sekä alueen laidunarvosta porotaloudelle.

Nyt suoritettujen ensimmäisten koehakkuiden ja mittaustulosten perusteella ei vielä voida tehdä pitkälle meneviä johtopäätöksiä alueellisesti ja ajallisesti. Tämän vuoksi hankkeessa perustettiin 25 hehtaaria pysyviä koealoja, joilla seurataan hakkuiden, hakkuutähteiden keruun sekä poron laidunnuksen vaikutuksia. Tulevat mittaukset ja analyysit tarjoavat tarkempaa tietoa pitkän aikavälin vaikutuksista jäkälään, varpuihin, luppoon, taimettumiseen, taimien kehitykseen ja puuston kasvuun.