Siirry pääsisältöön

Aranda nostaa ankkurin – Luken tutkijat suuntaavat kohti Itämerta

Uutinen 20.9.2022
Aranda valmiina lähtemään Itämerelle. Kuva: Jukka Pönni / Luke.

Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijat lähtevät 20.9.2022 vuotuiselle tutkimusmatkalleen Itämerelle keräämään tietoa silakka- ja kilohailikantojen tilasta Suomen merialueelta.

Tämänvuotisen tutkimusmatkan erityisenä kiinnostuksen kohteena on viime vuosina havaittu silakoiden jatkuva laihtuminen sekä niiden ravintonaan käyttämien massiaisten (halkoisjalkaisäyriäinen) väheneminen Selkämerellä.

Silakat olivat edelleen laihoja keväällä 2022, ja kaupallisten kalastajien rysäsaaliit jäivät heikoiksi.

– Laihtumista vuonna 2021 kuvaa esimerkiksi se, että vuosiluokan 2008 silakat olivat vuoden 2021 näytteissä keskimäärin lähes 10 grammaa kevyempiä kuin vuoden 2020 näytteissä. Kun isoja silakoita on kalastettu ja niitä on kuollut muista syistä, nuoremmista silakoista ei ole enää pariin vuoteen käytännössä kasvanut uusia isoja silakoita tilalle, toteaa Luken erikoistutkija Jari Raitaniemi.

Massiaiset ovat kookkaille silakoille ehkä tärkeintä ravintoa, mutta tiedot niiden runsauden vaihteluista ovat puutteellisia. Tänä syksynä massiaisten määrää aloitetaan seuraamaan säännönmukaisesti silakan koetroolausten yhteydessä. Viime vuosina on havaittu, että massiaisten määrä troolisaaliissa vaihtelee vuosittain paljonkin.

Erityisen laihoja silakoita koetroolin saaliissa syksyllä 2021. Kuva: Jukka Pönni / Luke.

Kalojen määrää selvitetään kaikuluotaamalla, kalalajeja troolaamalla

Tutkimusmatka tehdään kaikuluotaamalla pitkin ennalta suunniteltua reittiä, joka kattaa Suomen talousvyöhykkeen Perämerta lukuun ottamatta. Selkämerellä luodataan myös Ruotsin talousvyöhyke aluevesiä lukuun ottamatta.

Kaikuluotaamalla ja koetroolaamalla saatua merialue- tai kalakantakohtaista runsausindeksiä käytetään silakan ja kilohailin kanta-arvioissa. Runsausindekseillä selvitetään kalastuksesta riippumattomasti vuosiluokkien koko ja niiden kuolevuus eri vuosien välillä. Vuosittain järjestettävä luotaus voi toimia myös itsenäisesti muun muassa kannan biomassan karkeana mittarina.

Tutkimusalus Aranda varustetaan kaikuluotaustutkimuksen koetroolauksia varten toolirummulla (vas.), kalankäsittelylaboratoriolla (harmaa kontti oik.) sekä rampilla ja tyhjennyssuppilolla ja vaa’alla (kontin vierellä vasemmalla ja päällä). Kuva: Jukka Pönni / Luke.
Vuoden 2022 Arandan tutkimusmatkan reitti- ja näytesuunnitelma. Eriväriset alueet edustavat eri merialueita. Vasemmalla ICES osa-alue 30, Selkämeri (pohjanlahden silakkakanta), siitä alas pääaltaan pohjoisosat (osa-alue 29) ja siitä oikealle Suomenlahti (osa-alue 32). Molemmat jälkimmäiset ovat Itämeren pääaltaan ja Suomenlahden silakkakantaa.

Tutkimusmatka on osa laajempaa seurantaa

Vuosittain tehtävä tutkimusmatka on osa koko Itämeren käsittävää, EU:n yhteisen kalatalouspolitiikan velvoittamaa ja kansainvälisen merentutkimusneuvoston (ICES) koordinoimaa kansainvälistä hanketta (BIAS eli Baltic International Acoustic Survey), jossa kaikki Itämeren maat tutkivat Itämeren merialueensa lähes samanaikaisesti.

Tutkimus tehdään syksyllä, jolloin silakat ovat syönnösalueillaan ulapalla ja samanaikaisesti siksi, että minimoidaan samojen kalojen kahdesti havaitsemisen riski niiden vaeltelun vuoksi. Tutkimusmatka tehdään Suomen ympäristökeskuksen Aranda-aluksella, joka varustetaan joka vuosi erikseen troolaukseen ja saaliinkäsittelyyn.  

Matkalla kerättyä tietoa hyödyntää ensisijaisesti ICES. Se antaa suosituksen suurimmista kestävistä saalismääristä, joiden perusteella eri maiden kalastuskiintiöt vuosittain jaetaan.