Aloitus- ja suunnittelutyöpajat toteutettiin yhteistyössä

RecoSal-hankkeessa etsitään keinoja lohikantojen ja lohenkalastuskulttuurin elvyttämiseksi Tenojoen vesistöalueella yhteistyössä perinteisen, paikallisen ja tieteellisen tiedon haltijoiden sekä kalastusoikeuksien omistajien kesken. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä hallinnointia lohikantojen elvyttämiseksi yli maarajojen ja tietojärjestelmien.  

Hankkeessa etsitään uusia keinoja paikallisten, tutkijoiden, hallinnon ja päätöksentekijöiden väliseen yhteistyöhön. "Yksi tavoitteistamme on tutkia mahdollisuuksia yhdistää perinteinen, paikallinen ja biologinen tieto, jonka avulla voidaan parantaa lohikantojen arviointia ja tarkentaa Tenojoen vesistön kutukantatavoitteita.", sanoo hankkeen johtaja Jaakko Erkinaro (Luke).  

Vuonna 2023 RecoSal-hanke järjesti Tenon alueella kaksi tilaisuutta, joissa tiedotettiin hankkeesta ja keskusteltiin tärkeistä tutkimusaiheista paikallisten kalastusoikeuksien ja perinteisen tietämyksen haltijoiden kanssa. Maaliskuun alussa Utsjoella pidetty aloitustilaisuus kokosi yhteen noin 80 henkilöä eri puolilta Tenon aluetta. Jaakko Erkinaro (Luke) kertoi joen lohikantojen tilasta, Martin Svenning (NINA) saalistajapetokalojen aiheuttamasta haasteesta lohikannoille ja Camilla Brattland (UiT), Therese Bjärstig (UmU) sekä Juha Hiedanpää (Luke) kertoivat osallistavasta lähestymistavasta ja tavoitteesta luoda valmiuksia Tenon lohikantojen yhteistoiminnalliseen hallintaan.

RecoSal-hankkeessa järjestetään sarja työpajoja, joiden tavoitteena on luoda pysyviä tapoja tehdä yhteistyötä eri osapuolien välillä. Kaarasjoella järjestettiin 28. marraskuuta työpaja, jossa suunniteltiin tulevia tutkimus- ja yhteistyötoimia. Työpajaan osallistui noin 30 kalastajaa ja tiedonhaltijaa koko Tenojoen alueelta Suomesta ja Norjasta, valtameren rannikolta ylempiin sivujokiin. Työpajan osallistujat määrittelivät Tenojoen lohikantojen ja lohenkalastuskulttuurin elpymisen kannalta keskeisiä haasteita ja tietotarpeita sekä antoivat konkreettisia ehdotuksia siitä, mihin yhteistutkimusta voitaisiin kohdentaa tulevaisuudessa. Seuraavassa työpajassa keskitytään tutkimuksen eettisiin periaatteisiin ja niiden soveltamiseen käytännössä.

RecoSal-hankkeen tutkimusryhmä koostuu Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkijoista: Jaakko Erkinaro, Juha Hiedanpää, Henni Pulkkinen, Mikko Jokinen, Jacqueline Moustakas-Verho, Niina Malinen, Taru Rikkonen ja Antti Räty; Norjan arktisesta yliopistosta (UiT): Camilla Brattland ja Torstein Pedersen; Uumajan yliopistosta: Therese Bjärstig (työpaketin johtaja); ja Norjan luonnontutkimuslaitokselta (NINA): Martin Svenning ja Morten Falkegård.  

RecoSal-hanketta rahoittavat EU:n Biodiversa+-ohjelma, Suomen Akatemia, Norjan tutkimusneuvosto ja Formas (Ruotsi). 

Dutkanovttasbargu luosa ja luossabivddu nannema várás Deanujogas 

Prošeakta RecoSal ohcá vugiid mo loktet luossanáliid ja luossabivdokultuvrra Deanujogas dainna lágiin ahte árbevirolaš, báikkálaš ja dieđalaš máhtu guoddi ja guolástusvuoigatvuođaid eaiggádat servet ja jođihit sin. Mihttomearrin lea nannet luossanáliid oktasaš hálddašeami riikkarájiid ja máhttovuogádagaid rastá. Mo dutkit sáhttet ovttasbargat báikkálaš olbmuiguin juksan dihtii dán, digaštallojuvvui gieskat bargobájis Kárášjogas skábmamánu 28.b.2023.  

Prošeavtta, man jođiha Suoma Luondduresursaguovddáža (LUKE) dutkanprofessor Jaakko Erkinaro, ulbmil lea ovddidit ođđa ovttasbargovugiid máhttovuogádagaid rastá báikkálaš ja árbevirolaš máhtu ja luossabiologiija gaskkas. "Oassin áigumušain lea iskat vejolašvuođaid ovttastahttit árbevirolaš ja báikkálaš máhtu biologalaš málliiguin. Dát sáhttet leat bearráigeahččandieđut buoridan dihtii luossamáddodagaid árvvoštallamiid ja ođasmahttit iešguđetge oalgejogaid gođđinvuostálasvuođamihttomeriid, mat leat guovddáš reaiddut luossahálddašeamis, dadjá Erkinaro.  

Prošeakta Recosal áigu doallat máŋga bargobáji dainna áigumušain ahte ásahit bistevaš vugiid ovttasbargat dutkamis máhttovuogádagaid rastá. Boahttevaš dutkan- ja ovttasbargodoaimmaid plánenbargobádji lágiduvvui Kárášjogas skábmamánu 28. b. 2023. Bargobádji čohkkii 30 guolásteaddji ja máhtolašvuođaeaiggáda Norggas ja Suomas miehtá Deanuluosa ássanbáikki, Norgga rittus gitta bajit oalgejogaide. Bargobádjái oassálasti ásahusaid gaskkas ledje lahtut Deanu Guolástanhálddahusas, stággobivdosearvvis, Suoma bivdofierpmádagas, Bivddus, luossareiveeaiggádiin, Vádjolusluossaguovddážis, turistaguollefitnodagain, Suoma Sámedikkis, ja earát. Bargobádjái oassálastit identifiserejedje guovddáš hástalusaid ja máhttodárbbuid luossanáliid hálddašeapmái ja bukte konkrehta evttohusaid dasa mo ovttasbargu dutkama ektui berre organiserejuvvot boahtteáiggis. Boahtte semináras fokuserejuvvojit dutkama etihkalaš prinsihpat ja njuolggadusat ovttasbargui dutkandoaimmaid hárrái Deanujogas.  

Váldojoavkkus Recosal-prošeavtta dutkiin geat oassálaste bargobádjái ledje Jaakko Erkinaro, Juha Hiedanpää ja Mikko Jokinen Suoma Luondduresurssaid Instituhtas (Luke), Camilla Brattland UiT - Norgga árktalaš universitehtas ja Martin Svenning ja Morten Falkegård Norgga luonddudutkaninstituhtas (NINA). Eará oassálastit prošeavttas leat Therese Bjärstig Ubmi universitehtas, Torstein Pedersen UiT:s, ja Henni Pulkinen, Jacqueline Moustakas-Verho, Niina Malinen, Taru Rikkonen ja Antti Räty Luke:s (golbma maŋimuš namuhuvvon ledje mielde bargobájis). Seminára jorgaluvvui dáro-, sámi- ja suomagillii. Prošeavtta ulbmil lea váldit mielde guovddáš oassálastiid ja berošteddjiid geat dárbbašit ceavzilis luossamáddodagaid Deanu-jogas prošeaktaorganiseremii.  

Prošeavtta Recosal lea ruhtadan EU Biodiversa+ prográmma, Suoma Dutkanráđđi, Norgga Dutkanráđđi ja Formas (Ruoŧŧa) leat ruhtadan. 

Forskningssamarbeid for restituering av laks og laksefiske i Tana-elva

Prosjektet RecoSal søker etter måter å restituere laksebestandene og laksefiskekulturen i Tana-elva gjennom deltakelse og ledelse fra bærere av tradisjonell, lokal og vitenskapelig kunnskap og eiere av fiskerettigheter. Målet er å styrke felles forvaltning for restituering av laksebestandene på tvers av landegrenser og kunnskapssystemer. Hvordan forskere kan samarbeide med lokalbefolkningen for å oppnå dette ble nylig diskutert på en workshop i Karasjok den 28. november 2023.  

Prosjektet, som ledes av forskningsprofessor Jaakko Erkinaro fra Naturressursinstituttet i Finland (Luke), har som mål å utvikle nye metoder for samarbeid på tvers av kunnskapssystemer mellom lokal og tradisjonell kunnskap og laksebiologi. “En av ambisjonene er å utforske mulighetene for å integrere tradisjonell og lokal kunnskap med biologenes modeller. Dette kan være overvåkingsdata for å forbedre vurderinger av laksebestandene og nyansere gytebestandsmål for de ulike side-elvene, som er sentrale redskaper for lakseforvaltningen”, sier Erkinaro.  

Prosjektet RecoSal vil avholde en serie workshops med mål om å etablere faste måter å samarbeide om forskning på tvers av kunnskapssystemer. En planleggingsworkshop for fremtidige forsknings- og samarbeidsaktiviteter fant sted i Karasjok den 28. november. Workshopen samlet 30 fiskere og kunnskapsinnehavere fra Norge og Finland langs hele Tana-laksens habitat, fra den norske kysten til de øvre sideelvene. Blant de deltakende institusjonene på workshopen var medlemmer fra Tana Fiskeforvaltning, stangfiskeforeninger, finske fiskefellsskap, Bivdu, laksebreveiere, Villakssenteret, turistfiskeoperatører, det finske Sametinget, og andre. Deltakerne på workshopen identifiserte sentrale utfordringer og kunnskapsbehov for restituering av laksebestander og ga konkrete forslag til hvordan samarbeid om forskning bør organiseres i framtiden. Den neste workshopen vil fokusere på etiske prinsipper for forskning og regler for samarbeid om forskningsaktiviteter i Tana-elva. 

Kjernegruppa med forskere fra RecoSal-prosjektet som deltok på workshopen var Jaakko Erkinaro, Juha Hiedanpää og Mikko Jokinen fra Naturressursinstituttet i Finland (Luke), Camilla Brattland fra UiT - Norges arktiske universitet, og Martin Svenning og Morten Falkegård fra Norsk institutt for naturforskning (NINA). Andre deltakere i prosjektet er Therese Bjärstig fra Umeå universitet, Torstein Pedersen fra UiT, samt Henni Pulkkinen, Jacqueline Moustakas-Verho, Niina Malinen, Taru Rikkonen og Antti Räty fra Luke (de tre sistnevnte var til stede på workshopen). Workshopen ble oversatt mellom norsk, samisk og finsk. Prosjektet har som mål å inkludere sentrale aktører og interessenter som er avhengige av bærekraftige laksebestander i Tana-elva i prosjektorganiseringen.  

Prosjektet RecoSal er finansiert av EU Biodiversa+ programmet, gjennom Forskningsrådet i Finland, Forskningsrådet i Norge og Formas (Sverige).