Vuorovaikutus ja yhteistyö susialueilla

Yhteistyö ja keskustelu kansalaisten, petoyhdyshenkilöiden ja viranomaisten välillä lievittää suteen liittyvää pelkoa, huolta ja vahinkoja. Yhteistyön avulla tieto susikannasta ja koti- ja tuotantoeläinten suojaamisen hyvistä käytännöistä leviää.

Suomessa on verkostoja, joiden tehtävänä on välittää susitietoa paikallistasolta tutkijoille ja viranomaisille ja toisinpäin. Tällaisia verkostoja ovat petoyhdyshenkilöverkosto ja reviiriyhteistyöryhmät.

Petoyhdyshenkilöt ovat paikallisia ja koulutettuja vapaaehtoisia, yleensä metsästäjiä, jotka tarkastavat kansalaisten suurpetohavainnot ja kirjaavat ne Tassu-järjestelmään. Tassu-havainnot ovat suurpetojen kanta-arvioiden kivijalka. Lisäksi havainnoilla on tärkeä rooli esimerkiksi päätöksissä koulukyydeistä. Suomessa toimii noin 2 400 petoyhdyshenkilöä.

Reviiriyhteistyöryhmät kokoavat esimerkiksi paikallisia kunnan, riistanhoitoyhdistyksen ja luonnonsuojeluyhdistyksen edustajia sekä karjankasvattajia keskustelemaan susiin liittyvistä kysymyksistä. Ryhmät jakavat ajankohtaista tilannekuvaa susitilanteesta alueella, suunnittelevat paikallisia toimenpiteitä sekä edistävät vuoropuhelua riistahallinnon, tutkimuksen ja kansalaisten välillä.

Tavoite: 

Vahvistaa petoyhdyshenkilöverkostoa uudistamalla tehtävän koulutusta sekä kehittää reviiriyhteistyöryhmien toimintaa.

Toimenpiteet:

• Petoyhdyshenkilöiden koulutusmateriaali päivitettiin ja siirrettiin kaikille avoimeksi kurssiksi verkkoon.
• Reviiriyhteistyöryhmille tuotettiin uudet työskentelyohjeet ja ryhmiä autettiin verkostoitumaan paikallisten toimijoiden kanssa. Lisäksi reviiriyhteistyöryhmille järjestettiin seminaareja joka vuosi.

Petoyhdyshenkilöiden koulutus uudistui ja avautui

Petoyhdyshenkilöiltä vaaditaan laajaa asiantuntemusta. Heillä täytyy olla monipuolista tietoa suurpedoista lajeina, osaamista lajien havainnointiin ja ymmärrystä petojen ja ihmisten rinnakkaiselosta. Petoyhdyshenkilöiden koulutus uudistettiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia. Peruskurssi avattiin kaikille avoimeksi Riistainfo.fi-sivustolla.

Jatkossa uusilta petoyhdyshenkilöiltä vaaditaan joko peruskurssin suorittamista verkossa tai riistakeskuksen järjestämään koulutukseen osallistumista. Myös tehtävässä jo toimivia on kannustettu tutustumaan materiaaliin ja päivittämään osaamistaan. Palautteen perusteella kurssi koettiin hyväksi, vaikka sisältöä ja käytettävyyttä voisi edelleen kehittää.

Koulutusmateriaaliin lisättiin uusia aiheita, kuten viestintä petoyhdyshenkilön tehtävässä, suurpetojen aiheuttamien kotieläinvahinkojen tunnistaminen ja DNA-näytekeräys.

Hankkeen aikana verkkokoulutuksen suoritti yli 700 henkilöä.

Hankkeessa on aktiivisesti viestitty petoyhdyshenkilöverkostosta sosiaalisessa ja perinteisessä mediassa ja muistutettu kansalaisia havaintojen ilmoittamisen tärkeydestä.

Reviiriyhteistyöryhmät saivat toimintaohjeet ja ajankohtaista susitietoa

Reviiriyhteistyöryhmät ovat osallistujiensa näköisiä. Monissa ryhmissä yhteistyö on vuosien saatossa asettunut vakiintuneelle uralle, jossa toimijat tuntevat toisensa ja keskustelu on monipuolista. Ryhmät ovat ideoineet ja toteuttaneet laajasti erilaisia toimenpiteitä. Ne ovat esimerkiksi kirjoittaneet tiedotteita paikallislehtiin, järjestäneet tupailtoja, laatineet lausuntoja ja jakaneet tietoa petovahinkojen ennaltaehkäisystä.

Päivitetty toimintaohje:

• Kuvaa, miten reviiriyhteistyöryhmiä voidaan perustaa uusille susireviireille
• Toimii ryhmien taustoituksena
• Antaa esimerkkejä toimenpiteistä ja edistää tiedonjakoa

Ryhmille järjestettiin vuosittainen seminaarikiertue, jossa hankkeen väki kiersi kertomassa ajankohtaisista susiaiheista ja kuulemassa ryhmien terveisiä. Seminaarit saivat hyvää palautetta.