DNA-näytekeräys ja seuranta

DNA paljastaa susista tietoa, jota ei saada selville millään muulla keinolla. Tieto susikannan koosta ja levinneisyydestä hyödyttää viranomaisia, riistahallintoa, päättäjiä ja kansalaisia.

Tietoa susien liikkumisesta ja lisääntymisestä kaipaavat niin tutkijat kuin kansalaisetkin. Missä kulkevat lauman reviirin rajat? Onko reviirille syntynyt pentuja? Mistä nuori susi on tänne vaeltanut? Onko sama susi liikkunut alueella aiemmin vai onko se vain läpikulkumatkalla? Näihin kysymyksiin vastataan DNA-näytteiden avulla.

DNA:ta tutkitaan yleensä suden jätöksistä. Toisinaan näyte saadaan lumelta kerätystä suden virtsasta tai saaliin puremajäljestä. Kuolleista susista saadaan kudosnäyte. Yhdessä suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamien susihavaintojen ja tutkimuksen maastotyön kanssa DNA-näytekeräys tarkentaa suden kanta-arviota.

Susien DNA-näytteitä on kerätty Suomessa vuodesta 2013 alkaen, mutta vain osasta susireviirejä.

Tavoite: 

Laajentaa suden DNA-näytekeräys lähes kaikille vakituisille susireviireille.

Toimenpiteet:

• Uusia DNA-näytekerääjiä koulutettiin vuosittain.
• Viestintää DNA-näytekeräyksestä, DNA-analyysistä ja sen tuloksista tehostettiin.
• DNA:ta siirryttiin analysoimaan uudella ja aiempaa tarkemmalla SNP-menetelmällä.

Vapaaehtoisten määrä kasvoi

Suden jälkiä ja jätöksiä etsivät Luken ja Suomen riistakeskuksen kenttätyöntekijät sekä joukko vapaaehtoisia. Keräyksen laajentamiseksi hanke koulutti lisää vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten DNA-näytekerääjien koulutuksia järjestettiin vuosittain. Vuosina 2020–2024 koulutuksiin ilmoittautui yli 600 henkilöä, ja koulutustallenteita katsottiin lähes 1 000 kertaa. Vapaaehtoisten keräämien näytteiden osuus kaikista näytteistä kasvoi 20 prosentista (talvella 2018–2019) 63–70 prosenttiin (talvet 2021–2024).

DNA:ta kerättiin noin 90 prosentilta susireviireistä

Hankkeen aikana susikanta kasvoi, ja Suomeen muodostui uusia susireviirejä. Hankkeen aikana 86–94 prosentilla reviireistä analysoitiin vähintään yksi DNA-näyte. Yhteensä DNA-näytteitä kerättiin hankkeen aikana 5 922 kappaletta.

Suden DNA-näytekeräyksen viestintä tehostui

Viestintä vapaaehtoisverkostosta, DNA-analyysistä ja näytteistä saaduista tuloksista oli keskeisessä roolissa näytekeräyksen laajentamisessa.

Neutraali faktatieto susikeskustelun pohjana motivoi monia DNA-näytekerääjiä. Lisäksi oman alueen susiyksilöt ja niiden historia kiinnostavat kansalaisia. Hankkeessa koottiinkin DNA-tulokset joka vuosi reviireittäin, ja koosteesta viestittiin erityisesti paikallis- ja aluelehtiin.

Hankkeen aikana vanha Riistahavainnot.fi-verkkopalvelu uudistettiin yhteistyössä tiedonkäyttäjien kanssa. Nykyisessä Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelussa julkaistaan tiedotteet keräyskauden alkamisesta ja päättymisestä sekä kootaan tulokset karttapalveluun. Vuonna 2024 suurpetohavaintoihin ja DNA-tuloksiin tutustui sivustolla yli 98 000 kävijää.

Kansikuva: © Niko Pekonen / Vastavalo