Tämän hankkeen lähtökohtana oli Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n idea pikkulimaskan (Lemna minor) kasvattamisesta rehun raaka-aineeksi. Siinä limaskankasvatukseen käytetään kalaviljelylaitoksen purkuvesien ravinnepäästöjä, jotka sitten palautetaan takaisin laitokselle uuden rehun muodossa. Kasvatusta on kokeiltu Rehulimaska-hankkeessa, jonka osarahoittajana toimi Kainuun ja Koillismaan Kalaleader. Siinä Kalankasvatus Vääräniemi Oy:n Oudonjoen laitoksen purkuvesien ravinteilla kasvatettiin pikkulimaskaa, josta valmistettiin kalanrehuun tarkoitettu proteiinipitoinen valmiste. Menetelmä perustui fermentointiin.
Pikkulimaska on veden pinnalla kasvava luonnonvarainen pieni vesikasvi. Se ottaa ravinteensa ympäröivästä vedestä ja sopivissa olosuhteissa se kasvaa nopeasti. Sen proteiinipitoisuus on varsin korkea maalla kasvaviin kasveihin verrattuna.
Tässä hankkeessa saadut tulokset ovat samansuuntaisia kuin vastaavissa kokeissa viimevuosina. Niissäkin todettiin, että limaskoiden lisääminen rehuun lievästi pienentää kalojen kasvua: Fiordelmondo työtovereineen havaitsi, että limaskan lisääminen pienensi kalojen kasvua lievästi (https://doi.org/10.3390/plants11091220). Vastaavantyyppisen ruokintakokeen ja havainnot on tehnyt myös Stadtlander työtovereineen (https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2019.04.196).
Mikäli limaskoita haluttaisiin tulevaisuudessa käyttää soijan korvaajana rehuissa, olisi esimerkiksi niiden hiilihydraattipitoisuutta kyettävä laskemaan. Tällöin limaskajauhon proteiinipitoisuus voitaisiin nostaa vastaavien soijatuotteiden tasolle, mikä tyypillisesti vaihtelee 60-70 % välillä valmisteesta riippuen. Samalla myös kasvua hidastavien ANF-yhdisteiden pitoisuudet laskisivat, mikä parantaisi rehun imeytymistä ja hyödynnettävyyttä kalan ruoansulatusjärjestelmässä. Hiilihydraattipitoisuutta on alennettu esimerkiksi lisäämällä fermentaatioseokseen hiivasoluja. Kasvaessaan ne muuttavat osan hiilihydraateista alkoholiksi, mikä haihtuu pois rehun prosessoinnin yhteydessä.