SusiLIFE

SusiLIFE välitti tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä, edisti paikallistason vuorovaikutusta ja toi työkaluja susien aiheuttamien haittojen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn.

Ihmisen kanssa samoilla alueilla liikkuva susi aiheuttaa huolta, pelkoa ja joskus koira- ja kotieläinvahinkoja. Suteen liittyy vahvoja näkemyksiä ja tunteita, ja erityisesti sosiaalisessa mediassa keskustelut kärjistyvät herkästi.

Susi on määritelty Suomessa uhanalaiseksi, eikä sen kanta ole suotuisalla suojelutasolla. Elinvoimaisen susikannan saavuttaminen on haastavaa, jos kansalaiset eivät koe pärjäävänsä suden kanssa.

SusiLIFE-hankkeella oli kolme päätavoitetta:

1. Vähentää suden läsnäoloon liittyviä negatiivisia vaikutuksia, kuten pelkoa, huolta ja koira- ja kotieläinvahinkoja.
2. Lisätä suden hyväksyttävyyttä yhteiskunnassa.
3. Kehittää työkaluja kannanhoitoon, kuten susien laittoman tappamisen ehkäisemiseen.

Susikanta kasvoi SusiLIFE-hankkeen aikana. Luonnonvarakeskuksen tuoreimman kanta-arvion mukaan Suomessa oli maaliskuussa 2024 arviolta 277–321 sutta (90 % todennäköisyydellä). Kanta-arvio on vuosittainen arvio susikannan koosta ja levinneisyydestä. Kanta-arvion tekee Luonnonvarakeskus, mutta arvion aineisto koostuu muun muassa kansalaisten tekemistä ja petoyhdyshenkilöiden kirjaamista susihavainnoista sekä suden DNA-näytteiden tuloksista.

SusiLIFE-hankkeessa onnistuneella rinnakkaiselolla tarkoitetaan ihmisten ja susien elämää samalla alueella siten, että molemmille aiheutuisi tästä mahdollisimman vähän haittaa. Rinnakkaiselo ei edellytä ongelmatilanteiden täydellistä poistamista, vaan osaamista hallita ja ennaltaehkäistä kohtaamisia susien kanssa. On tärkeää, että ihmiset kokevat kohtaamisten kanssa pystyvän elämään. 

Ihmisten ja suden rinnakkaiselo on tärkeää sudelle, mutta myös paikallisille ihmisille.

Rinnakkaiselosta huolimatta sutta ei tarvitse sietää omalla pihallaan. Rinnakkaiselo on toimivaa esimerkiksi, kun suden jäljistä huolestunut kansalainen osaa ottaa yhteyttä oikeaan tahoon tai tunnistaa ja poistaa pihaltaan sutta houkuttelevat tekijät, kuten ravinnoksi kelpaavat jätteet. Tarvitaan yhteistyötä kansalaisten, petoyhdyshenkilöiden ja riistaviranomaisten kesken. Sen avulla alueen susia seurataan, pihakäyntejä ennaltaehkäistään aktiivisesti ja toistuviin pihakäynteihin puututaan ennen kuin sudesta aiheutuu vaaraa.

Luonnonvarakeskus (Luke) toimi hankkeen koordinaattorina. Sen tehtävä oli huolehtia hankkeen läpiviemisestä, toimenpiteiden seurannasta, raportoinnista, taloushallinnosta ja viestinnästä. Lisäksi Luke kehitti DNA-seurantaa ja kannanhoidon mallinnustyökaluja sekä osallistui petoyhdyshenkilöverkoston kehittämiseen.

Suomen riistakeskus keskittyi susivahinkojen ennaltaehkäisyyn ja yhteistyöhön susialueilla. Se kehitti petoyhdyshenkilöverkostoa ja reviiriyhteistyöryhmiä. Lisäksi riistakeskuksen SusiLIFE-suunnittelijat tekivät yhteistyötä susialueiden asukkaiden kanssa.

Metsähallitus osallistui sekä viestintätoimiin että erävalvontaan. Metsähallituksen erätarkastaja oli Itä-Suomessa toimivan eräpartion toinen osapuoli. Metsähallitus oli myös vastuussa toimittajille järjestettävistä tapahtumista.

Itä-Suomen poliisilaitos keskittyi erävalvontaan. Eräpartion toinen osapuoli oli poliisi.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri (SLL Uusimaa) järjesti vuosina 2022 ja 2023 yleisö- ja mediatilaisuuksia sekä kouluvierailuja Länsi-Uusimaalla.

Toteuttajat tekivät tiivistä yhteistyötä vastuurajojen yli. SusiLIFE-hankkeessa työskenteli noin 65 eri henkilöä, ja tehtävistä seitsemän oli kokoaikaisia.

SusiLIFE-hanke käynnistyi 1.10.2019 ja päättyy 30.9.2025.

Hanke on saanut rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta (LIFE BOREALWOLF, LIFE18 NAT/FI/000394). Hanketta rahoittavat lisäksi maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja toteuttavat organisaatiot. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.