Maanparannusaineiden yhteiskäytön mahdollisuudet – kiertotaloutta ja maanhoitoa

Maanparannusaineilla pyritään parantamaan maanrakennetta ja vedenpidätyskykyä sekä vähentämään maa-aineksen ja fosforin kulkeutumista valumaveden mukana.

Viime aikoina on alettu levittää pelloille lähinnä teollisuuden sivuvirroista jalostettuja tuotteita kuten kipsiä, rakennekalkkia ja maanparannuskuitua, joilla voidaan vaikuttaa maan rakenteeseen sekä vähentää vesistökuormitusta. Kiinnostusta esimerkiksi kipsin levitykseen on pyritty lisäämään erilaisilla hankkeilla, joissa kipsi sekä sen toimitus ja levitys tarjotaan viljelijälle ilmaiseksi. Samantyyppisiä hankkeita on ollut myös rakennekalkille ja maanparannuskuidulle, mutta pienemmässä mittakaavassa. Samalla on tuotettu tietoa maanparannusaineen valinnasta sekä vaikutuksista maahan ja ravinnehuuhtoumiin. Hankkeissa on huomattu, että yksi ja sama aine ei välttämättä sovi kaikille viljelylohkoille tai alueille. Sen takia on tarpeen aloittaa hanke, jossa selvitetään kolmen maanparannusaineen rinnakkaiskäyttöä samalla valuma-alueella. Pilottialueeksi valikoitui Varsinais-Suomesta Savijoen valuma-alue, jonka keskiosaan on tarkoitus levittää kipsiä, maanparannuskuitua ja rakennekalkkia. Vertailualueena on Savijoen valuma-alueen yläjuoksun alue, johon maanparannusaineita ei levitetä. Kullekin peltolohkolle pyritään löytämään sille sopivin maanparannusaine hyödyntämällä mm. lohkon viljavuus- ja maaperätietoja.

Maanparannusaineiden valinnan ja käytön tueksi ohjeistusta viljelijöille on saatavissa Vesiensuojeluohjelman julkaisemassa Kipsi, kuitu ja rakennekalkki – opas viljelijöille (Ajosenpää ym. 2021). Opas on saatavissa netistä ja se on käännetty ruotsin ja englannin kielelle (ProAgria 2023).

Hankkeen tavoitteena on:

1) arvioida ja mitata eri maanparannusaineiden vaikutuksia ympäristöpäästöjen vähentämisen, maaperän kasvukunnon, sekä sadontuoton parantamisen ja käytettävyyden näkökulmista

2) selvittää eri maanparannusaineiden kohdentamiseen käytettävien tietojen (viljavuusanalyysi, paikkatietoaineistot) hyödyntämistä viljelijän valinnan tukena ja vesiensuojeluhyödyn optimoimiseksi

3) selvittää viljelijöiden kiinnostusta käyttää maanparannusaineita ja päätökseen vaikuttavia tekijöitä

4) tuottaa tarvittavaa lisätietoa suunnittelijoille, neuvojille ja viljelijöille maaparannusaineiden hyödyistä, ympäristövaikutuksista, kustannustehokkuudesta ja käytettävyydestä sekä niiden käyttöön liittyvistä reunaehdoista

5) valmistella konkreettisia keinoja ja kannustimia, sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä, maanparannusaineiden laaja-alaisen käytön lisäämiseksi yhteisen maatalouspolitiikan osana tai rinnalla, esittämällä vaihtoehtoja maanparannusaineiden käytön rahoittamiseksi ja käytännön toteutuksen järjestämiseksi