Toiveeni Itämerelle: Itämeren mikromuovikuormituksen vähentyminen 

Itämerta kuormittavat ravinteet ja rehevöitymistä pahentaa entisestään ilmastonmuutos. Näiden lisäksi myös ympäristön kemikalisoitumiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Jätevesien mukana Itämereen päätyvät orgaaniset haitta-aineet, kuten lääkeainejäämät ovat jo pitkään olleet tiedossa, mutta nyt uudeksi uhkakuvaksi on myös noussut mikromuovi. Suurin yksittäinen mikromuovilähde on tieliikenne ja edelleen auton renkaista irtoavat mikro- ja nanopartikkelit sekä asfaltista peräisin oleva bitumi. Itämereen liikenteen mikromuovia päätyy hulevesien mukana. Suomessa merkittävä mikromuovilähde on myös aurattu kaupunkilumi, joka tosin sisältää myös paljon muuta roskaa kasvomaskeista tupakantumppeihin.

Mikromuovin vaikutusta ympäristössä ei vielä tarkkaan tunneta. Sen on kuitenkin havaittu olevan haitallista meressä eläville pieneliöille sekä kertyvän ravintoketjussa. Syödyn mikromuovin mukana meren pieneliöt altistuvat myös muille myrkyllisille yhdisteille. Mikromuovi itsessään sisältää myös muita haitallisia aineita, esimerkiksi auton rengaskumi sisältää sinkkiä ja rikkiä. Lisäksi mikromuovipartikkelien on havaittu keräävän meressä pinnalleen rasvaliukoisia ympäristömyrkkyjä kuten PCB- ja PAH-yhdisteitä. Mikromuovipartikkelien pinnalla näiden haitta-aineiden pitoisuudet voivat olla moninkertaisia ympäröivään meriveteen verrattuna. Kerran mereen jouduttuaan mikromuovia on sieltä mahdoton poistaa. Ja kuten muunkin muovin, sen hajoaminen ympäristössä on erittäin hidasta.

Mikromuovien kulkeutumiseen mereen on vähitellen alettu kiinnittää huomiota ja ongelmaan pyritään löytämään keinoja. Liikenteen mikromuovien vähentäminen kannattaisi aloittaa ennaltaehkäisevistä keinoista kuten joukkoliikenteen ja erityisesti raideliikenteen kehittämisestä, mutta myös mediakampanjoista, joilla kiinnitettäisiin autoilijoiden huomiota renkaita säästävään käyttö- ja ajotapaan. Renkaan käyttöikää ja samalla mikromuovipäästöjä voi vähentää tarkistamalla rengaspaineet ja renkaiden ohjauskulmat, välttämällä voimakasta jarrutusta ja kiihdytystä, käyttämällä nastarenkaita vain talviolosuhteissa ja hankkimalla laadukkaat renkaat, joiden vierintävastus on pieni.

Talvella 2021 oli kaksi kokeilua, joissa testattiin auratun kaupunkilumen sisältämän mikromuovin poistoa. Helsingin kaupunki testasi Clewat Oy:n lumensulatus- ja puhdistuslaitteistoa Viikin lumenvastaanottopisteessä. Tässä kokeilussa aurattu kaupunkilumi sulatettiin altaasta pumpatulla vedellä. Viikin allas pysyy sulana koko talven, koska sinne johdetaan myös Viikin jätevedenpuhdistamolta tulevaa puhdistettua lämmintä vettä. Sulatettu lumi puolestaan suodatettiin ennen kuin se johdettiin samaan altaaseen. Mikromuovin poistotehokkuus riippuu käytetyn suodattimen tiheydestä. Kouvolassa puolestaan testattiin ruokosuodattimen kykyä poistaa mikromuovia lumenkaatopaikan laskuojan vedestä. Toukokuussa otetut mikromuovinäytteet ovat vielä analysoitavina Tanskassa Aalborgin yliopistossa. Ruokosuodatinkokeilu toteutettiin osana Fanplesstic-sea -hanketta, jonka rahoittaa EU Interreg Baltic Sea Region -ohjelma.

• Fanplesstic-sea: Research focusing on decreasing and removing microplastics in the Baltic Sea.
• Yle Uutiset 17.2.2021: Tässäkö ratkaisu Helsinkiä piinaavaan lumiongelmaan – Katso videolta, kuinka lumilastit katoavat hetkessä sulatuslaitteen käsittelyssä.
• Yle Uutiset 21.4.2021: "Vesistöjen jäte" muuttuikin puhdistajaksi, kun se nostettiin ylös – 300 nippua järviruokoa valjastettiin estämään mikromuoveja pääsemästä veteen.
• Winquist, E., Vahvaselkä, M., Vuola, M., Sainio, P., Traffic microplastic – solutions to mitigate the problem, Natural resources and bioeconomy studies 56/2021. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-255-1