Tiedämmekö, mitä ovat kiertotalouden monimuotoisuusvaikutukset?

Biokiertotalouden monimuotoisuusvaikutuksista keskustellaan vähän. Vaikka kiertotalous pyrkii tehostamaan luonnonvarojen käyttöä ja minimoimaan haitalliset ympäristö- ja monimuotoisuusvaikutukset, kuormitusta ympäristöön edelleen on. Miten taataan oikeudenmukainen siirtymä kohti monimuotoisuusvaikutuksiltaan kestävää biokiertotaloutta?

Kiertotalouden edistämisohjelmalla on kunnianhimoinen tavoite: pysäyttää neitseellisten luonnonvarojen käyttö vuoden 2015 tasolle vuoteen 2035 mennessä. Miten voimme saavuttaa tämän siirtymällä uusiutumattomista uusiutuviin luonnonvaroihin ja varmistaen samalla, että tiedostamme ja ymmärrämme kytkennän monimuotoisuusvaikutuksiin.

Johdonmukainen kiertotalouden ja monimuotoisuusvaikutusten yhteistarkastelu on keskeistä raaka-aineiden käytön ja kiertotalouden edistämiseksi sekä monimuotoisuuden vähenemisen estämiseksi.

Meillä on haaste hillitä kestämätöntä luonnonvarojen käyttöä. Mutta miten kiertotalous vaikuttaa luonnonvarojen käyttöön ja sitä kautta luonnon monimuotoisuuteen? Miten paljon biopohjaisen materiaalin ja siihen pohjautuvan kiertotalouden arvoketjuilla voidaan korvata fossiilisia raaka-aineita ja miten substituutiovaikutusta arvioidaan? Puurakentaminen ja biopohjaiset pakkausmateriaalit ovat esimerkkejä käynnissä olevasta biopohjaisten materiaalien käytön laaja-alaisesta murroksesta.

Asiaa voidaan miettiä myös turpeen käytön kohdalla: mistä saadaan turvetta korvaavia materiaaleja nopealla aikataululla kasvu- ja kuiviketurpeeksi – rahkasammalen tuotannolla tai ulkomailta tuotavalla turpeella? Millaiset ympäristövaikutukset aiheutuvat korvaavien tuotteiden tuotannosta ja missä ne aiheutuvat? Mitä ovat näiden ja muiden kiertotaloutta edistävien ratkaisujen pitkäaikaiset monimuotoisuusvaikutukset?

Selkeyden vuoksi on syytä erottaa uusiutuvat uusiutumattomista raaka-aineista ja etsiä kohdennettuja ratkaisuja. Uusiutuvat antavat mahdollisuuden korvata uusiutumattomia, mutta ei täysimääräisesti. Ei ole syytä lähteä mustavalkoiseen vastakkainasetteluun, vaan tässäkin asiassa tarkastella sekä-että -ratkaisuja. Tarvitsemme erittäin merkittäviä systeemisiä muutoksia, mutta meillä ei ole vielä kokonaiskestäviä malleja koko prosessille raaka-aineista tuotantoon ja palveluihin asti tai siihen, miten materiaalit ja hyödykkeet saadaan kestävästi kiertoon.

Millaisia ovat luonnonvarojen käytön ja kiertotalouden luontovaikutukset maisemassa? Miten ekosysteemien tila ja tuottokyky muuttuvat maankäytön muuttuessa? Tarvitsemme kipeästi tutkimuksen tuottamia käytännön ratkaisuja monimuotoisuuden, maankäyttötoimien ja kiertotalouden edistämisen yhdistämiseksi. Pitäisi onnistua takaamaan tutkitun tiedon käyttö ja priorisoida ja tehostaa jo olemassa olevia toimia, mutta myös päivittää toimia tiedon karttuessa.

Kiertotalous voisi tarjota keinoja monimuotoisuuden tukemiseen poistamalla uhanalaistumiskehitykseen johtavia syitä, mutta kiertotalouden keinoista tehokkaimmat tulisi ensin selvittää, jotta näihin voidaan panostaa. Esimerkiksi ruoantuotannon maankäyttövaikutuksia voisi pienentää, jos ruokaa tulevaisuudessa tuotetaan perinteisen maatalouden lisäksi muutoinkin kuin pelloilla ja vapautetaan peltopinta-alaa ekologisiin kompensaatioihin. Luontopohjaiset ratkaisut ovat kiehtovia, ja voivat tarjota uusia innovaatioita. Voisivatko ekosysteemin luontaiset prosessit tuoda lisäapua teknologisiin prosesseihin? Esimerkiksi tietyillä kasvilajeilla voidaan vaikuttaa jäähdytykseen ja ilmanlaatuun kaupunkiympäristössä, mikä vähentää jäähdyttämiseen kuluvaa energiaa.

Luonnonvarojen käytöllä on lisääntyvä paine. Kiertotalous voi tuoda ratkaisuja myös kestävälle luonnonvarojen käytölle, mutta se vaatii uudenlaista yhteensovittamista, myös politiikkatoimissa. Keskeinen tulevaisuuden tutkimuskysymys ei ole vain kiertotalouden ilmastovaikutukset, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen tai talousvaikutukset, vaan systeemiset ratkaisut. Mikä on tavoiteltavan kokonaisheikentymättömyyden hintalappu ja miten tämä kytkeytyy tulevaisuuden kiertotalouteen?

Luonnonvarojen käytön hyväksyttävyys on murroksessa globaalissa maailmassa. Jos säästämme kotimaista luonnonvarojen käyttöä, niin mihin siirrämme ympäristö- ja ilmastovaikutukset ja millä hinnalla? Vaikutusten tarkastelun ei pitäisi pysähtyä kansallisille rajoille vaan ympäristö-, talous-, ja ihmisoikeuskysymykset pitäisi huomioida myös globaalilla tasolla. On hyvä, että kansalaisten kulutuskäyttäytyminen on entistä tiedostavampaa, ja suomalaiset ovat keskimäärin varsin ympäristötietoisia. Sen sijaan pulmallista on, millä kiertotalouden vaikutuksia ylipäänsä mitataan.

Monet kiertotalouden avaukset, kuten luonnonvarojen rikastaminen maaperästä, maankäyttö ja kierrättäminen vaativat paljon energiaa. Bioenergiaa tarjotaan ratkaisuksi, mutta sillä on kestävyyshaasteita. Millaisia ovat tulevaisuuden energiaratkaisut, joilla tuetaan kiertotalouden murrosta ilman että mm. alueelliset monimuotoisuusvaikutukset ovat mittavia tai ennakoimattomia?

Tämäkin pohdinta on osa isompaa yhteiskunnallista keskustelua kestävyysmurroksista, luontoarvoista, kiertotaloudesta ja oikeudenmukaisesta siirtymästä. Kohti seuraavia keskusteluja ja toimenpiteitä tutkimukseen pohjaten! #yhdessäenemmän