Tarjouskilpailulla oikeudenmukainen korvaus turvepeltojen vettämisestä

Kirjoitus on julkaistu alun perin Maaseudun Tulevaisuudessa 24.5.2024

Turvepeltojen vettäminen on merkittävä ilmastotoimi. Tukijärjestelmämme ensikäden toimenpide turvepelloille ovat ilmastokosteikot, mutta CAP-toimien rinnalle tarvitaan kansallisia keinoja, jotta voimme saavuttaa saavuttaaksemme maatalouden ilmastotavoitteet. Kansallisesti rahoitettavien ilmastotoimien jalkauttamisessa tarjouskilpailu voisi olla kustannustehokas menettely. 

Nykyinen hallitusohjelma linjaa ruoantuotannon maatalouden tärkeimmäksi tehtäväksi ja huoltovarmuuden perustaksi. Tämän tulisi näkyä maataloustukien kohdentamisessa tavoitteen mukaisesti. Eräs tukijärjestelmän perustavoitteista on pitää olemassa oleva peltoala viljelykunnossa. Viimeaikaisten kriisien aikana on opittu, että ruoantuotannon huoltovarmuus lepää tosiasiassa aktiivituotannossa olevien peltojen harteilla. On syytä pohtia, kohdistetaanko tukia myös pelloille, joilla ei ole erityistä merkitystä ruoantuotannon tai luonto- ja maisema-arvojen kannalta. 

Pelkästään tuotantokäytön ulkopuolisilta pelloilta löytyy merkittävä päästövähennyspotentiaali. Arviolta vähintään 7600 hehtaaria turvepelloista on ollut pitkäaikaisesti ruoantuotannon ulkopuolella, todellisuudessa pinta-ala voi olla suurempi. Päästövähennyksissä on järkevää keskittyä ensisijaisesti juuri tuotannon kannalta marginaalisten peltojen viljelystä poistamiseen. Jatkokäytölle on tarjolla useita vaihtoehtoja, joista yksi on metsitys. Se sopii etenkin kivennäismaille ja ohutturpeisille turvemaille. Metsityksen ilmastovaikutukset näkyvät turvemailla kuitenkin vasta useiden vuosien viiveellä. 

Vedenpinnan tason nostaminen takaisin luonnolliseen korkeuteen on ylivoimaisesti merkittävin ja nopein päästöjen vähentämisen keino turvepelloilla. Erityisesti paksuturpeisilla pelloilla kannattaa selvittää, onko lohkolla edellytyksiä vettämiselle. Vetetyn pellon lopputulos vaihtelee vesivarantojen ja alueen ympäröivien ominaisuuksien mukaan. Vettämisen seurauksena metaanipäästöjen tiedetään kasvavan, mutta turpeen hajoamisen seurauksena syntyvät hiilidioksidi- ja typpioksiduulipäästöt vähenevät merkittävästi. Vettämisestä aiheutuvat metaanipäästöt ovat vähäisiä verrattuna päästöihin, jos pelto jätetään vettämättä.  

Tukijärjestelmä tarjoaa taloudellisen intressin pitää pellot viljelykunnossa ilman varsinaista tuotantoa. Aktiiviviljelijöiden näkökulmasta tämä tukijärjestelmän ominaisuus on hankala. Olemassa olevan peltomaan ohjaaminen aktiiviseen jatkokäyttöön voisi vähentää uusien peltomaiden raivaustarvetta, mutta koska tukijärjestelmä kannustaa peltomaan omistamiseen vähäisellä panostuksella, omistajuusvaihdoksia aktiiviviljelyn loppumisen jälkeen tapahtuu harvoin. 

Maanomistajalla tai kuolinpesän osakkailla ei välttämättä ole tietoa, mitä pelloille viljelykäytön loppumisen jälkeen tulisi tehdä. Tietoa maankäytön vaihtoehdoista luopumistilanteessa ei automaattisesti tarjota vaan maanomistaja on oman tiedonhankintansa varassa. Kaikelle peltoalalle ei löydy enää uutta omistajaa tai vuokralaista kohtuullisen viljelyetäisyyden päästä, ja vahva tunneside peltoihin voi vaikeuttaa ratkaisujen tekemistä. Usein helpoimmalta vaihtoehdolta voi tuntua olla tekemättä mitään – näitä hylättyjä peltoja löytyy Suomesta melkoisen paljon, ja niistä on turvemailla yli 60 000 hehtaaria.  

Turvepellosta luopuminen riittävää korvausta vastaan olisi tehokas ilmastotoimi, mutta miten määritellään oikeudenmukainen korvaus tulevista tukituotoista luopumiselle ja vettämisen vaatimille toimenpiteille. Tarjouskilpailu on keino, jolla jokainen kiinnostunut maanomistaja voi esittää näkemyksensä sopivasta korvaustasosta. Tarjouskilpailussa voidaan huomioida säästettävissä oleva hiilivarasto, veden riittävyys halutunlaisen lopputuloksen saavuttamiseksi ja arvio kohteen vettämiseen vaadittavista kustannuksista. Samalla voidaan saavuttaa yhteiskunnallisesti merkittävä päästövähennys täysin vapaaehtoisuuteen perustuen.  

Tarjouskilpailussa ennallistaminen kilpailee peltojen hylkäämisen kanssa. Metsityksen kanssa kilpailua ei pitäisi syntyä, sillä soveltuvilla kohteilla metsittäminen on taloudellisin perustein kannattavampaa.  

Luonnonvarakeskuksessa pilotoidaan parhaillaan tarjouskilpailumenettelyn soveltuvuutta turvepeltojen vettämiseksi Pohjois-Pohjanmaan alueella TARJOKE-nimisessä hankkeessa. Halukkaat maanomistajat ovat tervetulleita ottamaan osaa pilotointiin ja tarjoamaan sopivia kohteita. Pilotoinnilla saadaan tietoa tarjouskilpailumallin kehittämistarpeista ja vaikutuksista laajempaan mittakaavaan soveltamisen tueksi.