Suosituksia päättäjille – kuinka vesialueiden hyvinvointivaikutukset saataisiin paremmin käyttöön?

Monimuotoiset vesistöt ovat suomalaisen luonnon rikkaus. Yli puolet suomalaisista asuu puolen kilometrin etäisyydellä jostakin vesistöstä. Vesien äärelle suunnataan erityisesti vapaa-ajalla virkistymään ja rentoutumaan tai harrastamaan jotakin luontoliikuntaa. Millaisten toimintasuositusten avulla päättäjät voisivat kehittää suomalaisille tärkeitä sinisiä hyvinvointipalveluja?

Laaja kansainvälinen BlueHealth-tutkimushanke kartoitti 18 maan alueella luonto- ja vesialueiden merkitystä ihmisten henkiselle hyvinvoinnille. Kyselyyn osallistui yli 18 000 vastaajaa. Tulokset osoittivat luontokäyntien määrän olevan selkeässä yhteydessä ihmisten kokemaan henkiseen hyvinvointiin. Enemmän luonnossa ulkoilevat ihmiset olivat paremmassa psyykkisessä kunnossa. Myös omakohtaisen luontoyhteyden todettiin osaltaan vahvistavan mielen hyvinvointia.

Sinisten hyvinvointipalveluiden kehittämiseen liittyy vielä paljon mahdollisuuksia, joiden kautta voidaan vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin. Näitä nostettiin esille Luonnonvarakeskuksen Policy Briefissä.

1.  Turvalliset ja helposti saavutettavat vesialueet

Kaikilla kuntalaisilla tulee olla mahdollisuus päästä veden äärelle, toimintakyvystä riippumatta. Varmistetaan, että rakenteet vesistöjen äärellä ovat turvalliset ja rannoille on esteetön pääsy. Huolehditaan vesien hyvän tilan ylläpitämisestä.

2. Luonto opettaa

Vesiluonto mahdollistaa osaltaan opetussuunnitelman käytännönläheisen toteutuksen perusopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa. Varmistetaan vesiympäristöjen hyödyntämiselle opetuksessa riittävät resurssit.

3. Luontoreseptit osaksi sosiaalista kuntoutusta ja mielenterveystyötä

Vesiluonto tarjoaa elvyttävän ja virkistävän kuntoutusympäristön monille sote-ammattilaisten tuottamille palveluille. Tarjotaan mahdollisuuksia luontoreseptien käyttämiseen ja asiakkaiden ohjaamiseen tavoitteellisen ja ammattimaisen luontotoiminnan pariin.

4. Hyvinvointi luontomatkailuvaltiksi

Ympärivuotisen palvelutarjonnan kehittäminen ja uusien asiakasryhmien tavoittaminen tukevat yrittäjyyttä ja kestävää luontomatkailua. Otetaan luontoympäristöjen hyvinvointivaikutukset osaksi yrityksien tuottamia palveluja ja tuetaan yrittäjien verkostoitumista. Nostetaan luonnon hyvinvointivaikutukset laajasti esiin matkailua koskevassa päätöksenteossa.

Sinisten ja vihreiden luonnonympäristöjen hyvinvointivaikutusten nähdään tapahtuvan pitkälle samankaltaisten prosessien kautta. Keskeistä molemmissa on luonnon stressiä vähentävät ja mielialaa kohentavat vaikutukset sekä fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen luonnon parissa.

Vesiympäristöissä korostuu erityisesti niiden moniaistisuus. Avarien vesimaisemien katselu luo syvän rauhoittumisen ja vapauden kokemuksia. Kokemuksissa on mukana jokien, järvien ja merenrantojen ominainen äänimaailma, samoin kuin kehon tuntoaistimukset. Monesti veden äärelle kokoonnutaan viettämään yhteistä aikaa, jolloin sosiaaliset suhteet vahvistavat osaltaan hyvinvoinnin kokemista.

Luonnolla on keskeinen rooli suomalaisessa hyvinvointimatkailussa. Suomi on maa, jonka tunnetuimpiin vetovoimatekijöihin kuuluvat nimenomaan järvet ja metsät, pohjoinen eksotiikka, sauna ja luonnonrauha. Jatkossa hyvinvointi- ja kulttuurielämysten tarjontaa voitaisiin edelleen monipuolistaa ja kohdentaa erilaisille asiakasryhmille. Jotta yrittäjät siinä onnistuvat, he tarvitsevat tukea ja näkemyksellisyyttä kunta- ja hyvinvointialueiden päättäjiltä.