Soiden ennallistamisella on nopeita ja hitaita vaikutuksia suoluontoon

Suomessa on ennallistettu noin 50 000 hehtaaria metsäojitettuja soita. Pinta-ala on pieni verrattuna ojitettuihin soihin, 4,7 miljoonaa hehtaaria ja ojittamattomiin soihin, 4,1 miljoonaa hehtaaria. Tarve soiden ennallistamisille kasvaa kansallisten tavoitteiden ja EU:n luontokadon pysäyttämiseksi asettamien velvoitteiden vuoksi.

Ekologisen ennallistamisen tavoitteita ovat suon vesitalouden, kasvihuonekaasujen vaihdon ja monimuotoisuuden palauttaminen kohti luonnontilaa. Monimuotoisuuden palauttamisessa ja säilyttämisessä on kyse erilaisille elinympäristöille ominaisen lajiston säilyttämisestä, ei lajimäärän maksimoinnista.

Image

Ennallistaminen ojia täyttämällä, patoja rakentamalla ja puustoa poistamalla muuttaa suon märemmäksi. Seurauksena on myös suoveden laatumuutokset (ravinteet, pH) ja usein valoisuuden lisääntyminen. Nämä yhdessä palauttavat ja runsastuttavat soiden tyyppilajistoa.

Ennallistamisen vaikutukset kertautuvat lajiston muutoksen eli sukkession edetessä: kasvilajiston ja sen runsauden kehitys toimii muiden olosuhteiden ohella keskeisenä tekijänä esimerkiksi selkärangattomien lajiston palautumiselle.

Tupasvilla ja rahkasammalet palautuvat nopeasti, vaateliaimmat lettolajit huomattavasti hitaammin

Ennallistamistoimenpiteiden jälkeen tupasvilla ja rahkasammalet runsastuvat voimakkaasti jo parissa vuodessa. Kuitenkin palautumisen lopullinen tulos ja elinympäristönsä suhteen vaativimpien lajien palautuminen voi viedä kymmeniä vuosia. Myös puuston rakenteen palautuminen voi kestää vuosikymmeniä. Tätä voidaan osin nopeuttaa erilaisin hakkuukäsittelyin.

Erityisesti vaateliaimmat, märillä rimpipinnoilla kasvavat lettojen ja lähdesoiden sammal- ja putkilokasvit saattavat palautuakseen tarvita lisätoimia kuten nopeasti levittäytyvän, yleisemmän lajiston poistoa tai turvepinnan muokkausta, jopa siirtoistutuksia. Soiden yhteensä 120 uhanalaisesta kasvi-, eläin- ja sienilajista noin puolet elää ensisijaisesti letoilla.

Osin hitaasta lajistollisesta palautumisesta huolimatta ennallistettujen soiden perusrakenne ja -toiminta näyttäisivät palautuvan kohti luonnontilaa suhteellisen nopeasti.

Alun perin runsaspuustoisilla korpisoilla puustoa yleensä säästetään. Ennallistetuista korvista tulee sopivia elinympäristöjä kosteaa pienilmastoa ja lahopuuta vaativille lajeille, kun vedenpinnan nousu tappaa osan puustosta.

Korpikuusikoiden ennallistamisessa on kuitenkin vaarana, että kirjanpainajakuoriaiset voivat iskeä heikentyneisiin kuusiin. Tämä lisää tuhoriskiä ympäröiviin metsiin.

Hyviä ennallistamiskohteita on monenlaisia

Image

Ennallistaminen kannattaa tehdä ensisijaisesti siellä, missä muutokset luonnontilaan ovat olleet vähäisiä tai kohtuullisia.  Silti uhanalaisten ja harvinaisten suoluontotyyppien kuten (Etelä-Suomen) lettojen ennallistaminen kannattaa voimakkaasti muuttuneenakin. Palauttaminen kohti luonnontilaa on eduksi ainakin osalle lettolajistoa.

Ennallistamisen lopputulokseen vaikuttavat kohteen kasvupaikkatyyppi ja ympäröivä suoluonto. Ennallistettujen soiden sukkessio tunnetaan toistaiseksi vielä puutteellisesti. Uhanalaisten lajien ja luontotyyppien kannalta varminta on suojella olemassa olevia luonnontilaisia kohteita. Ennallistamistoimien vaikuttavuus on aina epävarmempaa.

Suomen metsäojitetuista soista 0,5–1,0 miljoonaa hehtaaria on jäänyt vähäpuustoisiksi. Metsälain uudistuksessa vuonna 2014 näiltä poistui uudistamisvelvoite päätehakkuiden jälkeen. Tämä merkitsee sitä, että huomattava suopinta-ala jää ennallistumaan itsekseen. Näillä alueilla ennallistumista voidaan vauhdittaa suurilla aloilla kevyin toimin kuten erilaisia patoja rakentamalla.

Heikosti puuta tuottavissa ojitusaloissa on myös kasvupaikkoja, joista osa on ravinteikkaita, mutta ravinnesuhteiltaan epätasapainoisia. Nämä ovat hyviä ennallistamiskohteita monimuotoisuuden näkökulmasta. Niiden ennallistaminen voi palauttaa monipuolista lajistoa pienelläkin pinta-alalla. Suositeltavia ennallistamiskohteita ovat myös suojelualueilla ja niiden läheisyydessä olevat turvemaat.

Monimuotoisuusarvoiltaan parhaille kohteille kohdistetut ennallistamistoimet ovat myös perusteltu keino korjata taannoisen tiedon varassa tehtyjä ojituksia – joista osa osoittautui myöhemmin virheojituksiksi – ja näin helpottaa elämää useille uhanalaisille suolajeille ja -tyypeille.