Puutarhatutkimusta vuodesta 1927

Luonnonvarakeskuksen Piikkiön koetoiminta-asemalla juhlistettiin elokuussa puutarhatutkimuksemme 95-vuotistaivalta. Varsinainen juhlavuosi oli jo vuosi sitten, mutta toimitilojen uudistustyön keskelle ei oikein juhlia voinut suunnitella. Nyt vietettiin sitten samalla uusittujen toimitilojen tupaantuliaisia. Tapahtumaan kutsuttiin alan sidosryhmien edustajia ja paikalla olikin reilut 100 henkilöä.

Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio avasi tilaisuuden. Tilaisuudessa kuultiin puheenvuoroja ajankohtaisista puutarhatalouden kehitykseen ja tutkimukseen liittyvistä teemoista. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja kansainvälisten sopimusten tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista vain, jos maankäyttöön, elintarvikejärjestelmiin ja kulutustottumuksiin tehdään suuria muutoksia. Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten mukaan erilaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä tulisi käyttää 500–800 g tai enemmän päivässä. Ruokajärjestelmän muuttaminen sekä terveellisen ja ekologisen ruokavalion suositukset tarkoittavat, että vihannesten ja marjojen kulutus lisääntyy, joten niiden tuotantoedellytyksiin ja kannattavuuteen on kiinnitettävä huomiota ja tuotantoa on kehitettävä.

Piikkiössä tehdään työtä kotimaisen tuotannon puolesta. Alkuvuosikymmeninä tehtiin kokeita kauran ja kukkakaalin laatukokeiden parissa ja avomaankurkut kasvoivat harjupenkeissä. Sotavuosina kasvatettiin öljykasveja kuten sinappia, öljypellavaa ja argentiinalaista unikkoa. Marja- ja hedelmälajikkeiden viljelykokeet ja uusien lajikkeiden jalostus ovat olleet osa puutarhatutkimusta kymmeniä vuosia. Jalostustoiminnan ansiosta saatavilla on monia lajikkeita, esimerkiksi pensasmustikoita, omenoita, mesimarjoja, herukoita, tyrnejä ja mansikoita. Nyt Piikkiön juhlissa esiteltiin kaksi uutta, Marketaksi ja Maijuksi nimettyä, Lukessa jalostettua puutarhamansikan kausisatoista lajiketta.

Puutarhatutkimuksessa on pitkään ollut käytössä monenlaista menetelmää liittyen niin kasvinjalostukseen kuin kasvualustojen ominaisuuksien määrittämiseen. Aivan uusia mahdollisuuksia kurkistaa syvemmälle kasvien yhteyttämiseen liittyviin toimintoihin tarjoaa nyt elokuussa saapunut kuvantamislaitteisto. Kuvantamissensoritekniikoiden avulla voidaan tunnistaa kasvien yhteyttämiseen liittyviä, kasvien tuotantokyvyn kannalta keskeisiä parametreja erilaisissa olosuhteissa. Alusta voidaan mukauttaa erikokoisten ja kasvutavaltaan erilaisten kasvien mittaamiseen. Tulevissa kasvihuonekokeissa seurataan esimerkiksi kasvien vasteita erilaisissa valotusolosuhteissa, jotta valotusta voidaan optimoida sähkön hinnan mukaan. Yhteyttämisen tutkimustekniikoiden kehittäminen tarjoaa uusia keinoja myös mm. kasvitautien tutkimiseen.

Piikkiössä ollaan siis panostettu tutkimustyön puitteisiin ja laitteisiin. Varastointikokeita varten tarvittavat kylmävarastot on uusittu, kasvihuoneen huoltorakennuksessa vanhaa on enää ulkoseinät sekä katto ja koko toimisto työpisteineen ovat uusia. Kasvihuoneiden päivitys on työlistalla. Toivottavasti satavuotisjuhlissa päästäisiin juhlimaan uusittuja kasvihuoneita!

Kirjoitus on ilmestynyt Puutarha & Kauppa -lehden (14) kolumnipalstalla 8.9.2023