Pitkäjänteinen humalatutkimus tuottaa viimein satoa – kahdeksan uutta suomalaista humalalajiketta markkinoille

Luonnonvarakeskuksen pitkäjänteisen humalatutkimuksen tuloksena on tuotu markkinoille kahdeksan suomalaista humalalajiketta. Alma, Hautalan Harras, Kernaala, Kroppa, Kähäri, Maliskylä, Peräkorpi-Nisu ja Torppari ovat saaneet kasvien löytäjiltä tarinaansa kuvaavat nimet ja kasveja on tilattavissa taimistoilta.

Humalakuulutuksesta viljelykokeisiin

Humalalla (Humulus lupulus) on pitkä ja vivahteikas viljely- ja käyttöhistoria ja monipuolisesti potentiaalia. Elias Lönnrot kirjoittaa Flora Fennicassaan (1860) tästä köynneliäästä kasvista, jolla on kouramaisen karheat lehdet: 

”Muist. Hedelmä vatsan vahvistava. Käyt. keitettynä kääreiksi ajettumisiin ja ulkonaisiin vikoihin, myöski vatsalle vävähtämisissä madoista j.n.e. Siemeniä nautitaan vatsan kovuudessa ulostuttavana tahi pehmittävänä aineena. Sekoitetaan yleisesti kaljaan ja olueen, karvaudellansa estämään happanemista ja lisäämään voimaa. Sen ensimmäisiä taimia, ehkä vähemmän maukkaita, taidetaan keväällä syödä, ja ovatki terveellisiä. Ist. paraasti kiviperään. Juuria pitää löyhällä mullalla mullattaman, seivästettämän, perattaman j.n.e.”

Luonnonvarakeskus kuulutti humalia kansalaisilta ja tutki noin tuhannen, ympäri Suomea kasvavan kasvin perimää ja käpyjen kemiaa. Rankasti karsien koeviljelyyn päätyi lopulta 21 eri humalaa, joita on arvioitu ja havainnoitu tarkasti neljä täyttä kasvukautta Luken Piikkiön puutarhatutkimuksen koetoiminta-asemalla Varsinais-Suomessa sekä yhteistyöoppilaitosten humalatarhoissa Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa.

Piikkiön humalatarha. Tarhassa on vertailtu suomalaisia eri humalakantoja vuodesta 2020 ja parhaimmistoa valittiin lajikkeiksi. Pysyvän osan tarhaa muodostaa Suomen kansallisen kasvigeenivaraohjelman humalakokoelma, jota täydennettiin valituilla lajikkeilla. Kuva: Saara Tuohimetsä.
 

Humalatarhan rakentamisesta ja viljelystä on julkaistu 2023 opas Rakennetaan humalatarha. Uusin opas Viljellään suomalaista humalaa valottaa humalan kasvinsuojelua, taimituotantoa, sadon ominaisuuksia ja esittelee lajikkeet. Humala kiinnostaa sekä ammattimaisen viljelyn ja tuotannon osaajia ja vasta-alkajia sekä olutharrastajia: keväällä 2024 kyselymme mukaan viljelyä suunnitteli 60 vastaajaa eri puolilla Suomea yhteensä noin 70 hehtaarin alalle, mielellään yhteistyössä panimoiden kanssa. Luken tehtävä on edistää humalan viljelyosaamista sekä sadonkorjuun ja -käsittelyn sekä varastoinnin tietotaitoa niin, että sato olisi mahdollisimman laadukkaana raaka-aineena lopputuotteissa.

Kohti täysin suomalaista olutta

Ulkomaiset jalostetut humalalajikkeet ovat lyhyen päivän kasveja, jotka usein talvehtivat ja kasvavat hyvin Suomessa, mutta eivät ennätä tuottaa kypsää satoa ennen syksyn ensimmäisiä pakkasia. Lämmin kesä ja korkea lämpösumma – jollaisista saatiin meillä nauttia esimerkiksi 2024 – edesauttavat kukinnan alkamista ja aikaistavat sadon kypsymistä, mutta tällöinkään kaupallisista lajikkeista ei ole meillä iloa. Tähän saakka suomalaisia tai muita pohjoisille leveysasteille sopivia humalalajikkeita ei ole ollut laajasti hankittavina. Nyt viljelijöiden ja harrastajien saatavilla on suomalaisia lajikkeita, jotka ovat nimiään myöten hurmaavia maatiaisia. Niillä on erinomaisia aromiominaisuuksia, jonka suhteen lajikkeet poikkeavat hieman toisistaan. Käytössä on kuitenkin muistettava, että ne ovat jalosteisiin ja konsentroituneisiin pelletteihin ja uutteisiin verrattuna vaatimattomampia, mikä on huomioitava sekä käyttömäärässä että oluen tai muiden tuotteiden reseptiikassa. Katkeruudesta vastaavat alfa- ja beetahappopitoisuudet ovat keskimäärin nekin melko matalia, korkeimmillaan kuuden ja kolmen prosentin luokkaa.

Panimoiden yhteisponnistuksena panimomestarit ovat luoneet konseptin suomalaisesta lagerista. Lähtökohtia ovat maailman paras vesi, suomalainen laadukas mallas ja suomalainen humala. Päämääränä on saada oluttyylille tietoisuutta ja niin monta tuotetta, että se voitaisiin arvostella Suomen paras olut -kilpailussa, ja kenties myöhemmin BJCP-luokituksella kansainvälisesti, omana kilpailusarjanaan. Muutamat panimot ovat viime vuosina kokeilleet täysin suomalaisen oluen tekoa ja joitakin tuotteita on saatavilla kauppojen hyllyiltä. Toivottavasti tuotteita on lähitulevaisuudessa entistä enemmän saatavilla sekä käsityöläisoluina että laajemmalla levikillä.

Viljelijät ja harrastajat voivat tilata humalantaimia

Luonnonvarakeskuksessa on laadittu uusien suomalaisten humalalajikkeiden (Alma, Hautalan Harras, Kernaala, Kroppa, Kähäri, Maliskylä, Peräkorpi-Nisu ja Torppari) lajike-esitteet, jotka ovat saatavilla sähköisinä tietokortteina. Humalan taimimateriaali tulee Lukesta koriste- ja monikäyttökasveiksi tarkoitettujen taimien varmennetun tuotannon asetuksen (MMM 397/2020) mukaisena, mikä takaa kasvien terveyden ja lajikeaitouden.

Monivuotisen viljelmän perustaminen kannattaa tehdä laadukkaalla taimiaineistolla, mikä on osa ennakoivaa kasvinsuojelua. Terveet ja lajikeaidot esiperusemokasvit säilytetään Lukessa suljetussa kasvihuoneessa, ja niistä testautetaan Ruokavirastossa säännöllisesti merkittävimmät sienitaudit, kuten Verticillium-sienet, yleisimmät virukset ja Dithylechus-ankeroinen. Esiperusemokasveista toimitetaan mikroviljelmiä lisättäviksi yhteistyökumppanillemme Taimiemo Oy:lle, jolta taimituottajat voivat ostaa mikrotaimia jatkokasvatukseen tai emokasveiksi pistokaslisäykseen. Lisäys on luvanvaraista ja siitä peritään Lukelle lajikemaksua emoaineiston ylläpitämiseksi. Taimituottajat voivat tuottaa varmennettua humalantainta Testatun käyttötaimen laatuluokan nimellä.

Uudet humalalajikkeet ovat nyt saatavilla ennakkotilauksilla ainakin Peuraniemen Taimitarha Oy:ltä sekä Puutarha Tahvoset Oy:ltä. Tilattuna taimet ovat toimitettavina kysynnästä ja taimityypistä riippuen keväästä 2026 eteenpäin. Lajikkeita ja taimityyppejä tullaan esittelemään Lepaan puutarhatekniikkanäyttelyssä 14.–16.8.2025.

Luken viimeisimmät humalahankkeet ovat Laatuhumala (2022–2024 OLVI-säätiö ja Luke) ja Panimohumala – Arktista humalaa pelloilta panimoille (2022–31.3.2025), jota rahoittivat Maa- ja metsätalousministeriö Maatalouden kehittämisrahasto Makera sekä Olvi Oyj, Oy Hartwall Ab, Laitilan Wirvoitusjuomatehdas Oy, Nokian Panimo Oy, Olarin Panimo Oy, Tornion Panimo Oy, Turun Panimo Oy (Panimoravintola Koulu), Taimistoviljelijät  - Plantskoleodlarna r.y. ja Taimiemo Oy. Projektitiimimme kiittää lämpimästi rahoittajia ja yhteistyökumppaneita.

Tuohimetsä, S., Hartikainen, M., Laamanen, J., Nukari, A., Laine, A., Huusela, E., Rastas, M., Tenhola-Roininen, T. & Pihlava J.-M. 2025. Viljellään suomalaista humalaa: Kasvinsuojelua, sadon laatuarviointia ja uusia lajikkeita. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/2025. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-419-088-6

Tuohimetsä S., Laine A., Hartikainen M., Suojala-Ahlfors T., Pihlava J.-M., Latvala H. & Saari-niemi J. 2023. Rakennetaan humalatarha: Suomalaisen humalan (Humulus lupulus) viljelystä. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 30/2023. Luonnonvarakeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-654-2