Puutarhatilastojen tiedonkeruu käynnissä – uutuutena päärynä

Puutarhatilastojen tiedonkeruuta on tehty omana kyselynään syksystä 1984 alkaen. Ensi syksynä vietetäänkin 30-vuotisjuhlavuotta. 

Mutta pysytään vielä tässä vuodessa. Kyselypostit, nykyään sähköpostit ja tekstiviestit, ovat saavuttaneet puutarhaviljelijät ja verkkovastaamisaikaa on marraskuu. Kyselyjoukon koko on vajaat 3 000 maatilaa ja kasvihuoneyritystä ympäri Suomen. Tietysti toivomme mahdollisimman monen vastaavan verkossa. Vastaajalle se on kätevää, koska voi vastata silloin kun on itselle sopiva hetki. Mutta jos vastaaminen unohtuu niin joulukuussa puhelinhaastattelijamme tavoittelevat loppuja vastaajia. 

Kaiken kaikkiaan puutarhatilastojen teko on hyvin vakiintunutta ja iloksemme puutarhaviljelijät ovat vastanneet todella aktiivisesti puutarhatilastokyselyyn. Osa kiitoksesta kuuluu puutarha-alan järjestöille, jotka ovat nostaneet esiin jäsenistölleen virallisten tilastojen merkitystä puutarha-alan edunvalvonnassa.

Tarhaherne jakautuu kahtia

Tänä vuonna tilastokyselyssä on pari muutosta. Tarhaherne jaettiin palkoineen myytävään ja pakasteherneeseen. Muutoksen taustalla on Ruokaviraston tekemä uudistus tarhaherneen tukikoodeissa, jolloin saamme kyselyä varten valmiit pinta-alat molemmista tarhaherneen muodoista. Kyselystä saamme tuotantomäärät. Tarhaherne on noin 4 000 hehtaarin alallaan suurin puutarhakasvi, joten on hyvä tilastoida sen tuotantomäärät aiempaa tarkemmin. Pakasteherneen ja palkoherneen satotasot poikkeavat toistaan merkittävästi. 

Päärynä pääsi listoille

Koko puutarhatilastoinnin ajan on hedelmänviljely jaettu omenaan ja muihin hedelmiin. Muista hedelmistä eniten viljellään päärynää, luumua ja kirsikkaa. Loppuala on lähinnä eri hedelmien sekaviljelmiä, mutta myös ruusu- ja japaninkvitteniä, aprikoosia ja pähkinäviljelyksiä. 

Koska puutarhatilastointi keskittyy ennen kaikkea myytävään puutarhatuotantoon, niin vasta nyt on päädytty ottamaan päärynä tilastoitavien kasvien listalle. Päärynäala on Suomessa kasvanut Ruokaviraston pinta-alatukijärjestelmän (IACS) mukaan 28 hehtaariin ja kotimainen päärynäsato näkyykin jo syksyisin kaupoissa, mutta tuotannon määrästä ei ole tietoa. Päärynän tuotanto keskittyy vahvasti Ahvenanmaalle.

Monet herkät puutarhakasit hyötyvät ilmastonmuutoksesta, ja tulevaisuudessa puutarhatilastointia voidaan kenties laajentaa vaikkapa luumuun ja viinirypäleisiin. Mutta vasta sitten, kun tuotanto on kaupallisesti merkittävää! 

Sitä ennen toivomme puutarhaviljelijöiden vastaavan tilastokyselyyn – puutarhatilastot tekevät osaltaan töitä elinkeinon eteen. Laitetaan tieto tuottamaan.

Ai niin, mistäs niitä puutarhatilastoja löytyy? Täältähän ne https://www.luke.fi/fi/tilastot/puutarhatilastot ,myös ruotsiksi ja englanniksi.