Siirry pääsisältöön

Pellonkäyttövaihtoehtoja matalahiilisen maitotilan kokonaisuuteen

Blogi
|
24.11.2022
|
Sari Kajava

Luke Maaningan koetoimipaikalla on demonstroitu ja testattu pellonkäytön vaihtoehtoisia muotoja, joista olisi hyötyä maidontuotannon hiilijalanjäljen pienentämisessä tuotannon taloudellista kannattavuutta unohtamatta. Tässä blogitekstissä keskitytään kasvukaudella 2022 tehtyihin havaintoihin.

Pellonkäytön suunnittelu ja vaihtoehdot

Kasvavien kuljetuskustannusten vuoksi intensiivisen tuotannon keskittäminen tilakeskuksen lähelle on luontevaa ja kauemmille lohkoille on hyvä etsiä muita ratkaisuja. Yksi vaihtoehto etäällä sijaitseville lohkoille ovat maltillisesti lannoitetut kestävät nurmet. Vanhalla kasvuasteella korjattu rehu kohdennetaan nuorkarjalle ja umpilehmille. Luke Maaningalla on testattu mm. puhdaskasvustoisen timotein soveltuvuutta tähän tarkoitukseen. Talvenkestävät timoteikasvustot perustuivat kohtuullisesti. Lohkot tuottivat hyvin satoa ensimmäiseen rehunkorjuuseen, ja myös lannoittamattomana sopivan, noin 2000 kg ka/ha sadon elokuun lopussa.

Kokeilussa on ollut myös kattara-sikuri-seoskasvusto. Molemmat syväjuuriset kasvit edistävät maan kasvukuntoa ja hiilensidontaa ja ovat lisäksi kuivuutta kestäviä. Laidun perustettiin 2021 mutta kuivuudesta johtuen kasvusto kehittyi heikosti. Kattaraa ei jäänyt lohkolle juuri ollenkaan, mutta sikuri kasvoi hyvin. Kasvuasteeltaan sikuri ehti jopa liian vanhaksi eikä maittanut eläimille.

Lisätäkö valkuaisomavaraisuutta?

Nurmirehuvaltaisempaan ruokintaan siirryttäessä pellontarve vähenee ja säästyvälle alalle voidaan joutua etsimään vaihtoehtoiskäyttöä. Luke Maaningalla testattiin kasvukaudella 2022 sekä härkäpapua (Sampo) että rehumailasta (Karlu). Härkäpapukasvusto oli lupaava ja kasvusto paalattiin kokoviljaksi, mutta paaliin korjattuna varisemistappiot olivat runsaat. Perustettu rehumailanen kasvatti massaa hyvin, mutta rikkaruohojen osuus oli turhan korkea. Tuleva kasvukausi näyttää, miten rehumailasen talvehtiminen onnistuu.

Syyskasvit lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä, ja esimerkiksi syysrypsin viljely voi olla yksi vaihtoehto lypsykarjatilan viljelyn laajaperäistämisen sijaan. Luke Maaningalla aloitettiin syysrypsin testaaminen tuotannossa kasvukaudella 2022. Kasvustojen perustaminen onnistui kohtuullisesti, mutta elokuun viimeisellä viikolla kasvustoissa havaittiin rapsipistiäisen toukkia, minkä vuoksi suoritettiin kasvinsuojelu kahteen kertaan. Syysrypsi vaikutti elpyvän kaikilla lohkoilla, ja nyt seuraamme, miten kasvustot kestävät talven yli.

Syysrypsi on yksi maitotilojen vaihtoehto lisätä talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja valkuaiskasvituotantoa. Syyrypsin testaaminen aloitettiin Luke Maaningalla kasvukaudella 2022. Kuva: Sari Kajava

Pelloille muutakin kuin rehuntuotantoa?

Viljelyvaihtoehdoista laajajuurinen ruokohelpi on lisännyt kiinnostusta kuivikkeena. Ruokohelpikasvustoja ei korjata vielä ensimmäisenä eikä seuraavanakaan kasvukautena, vaan kasvustojen annetaan vakiintua. Tavoitteena on korjata kesällä 2021 perustettu ruokohelpi kasvukauden alussa 2023, kun pelto kantaa koneita hyvin ja kasvuston kuiva-ainepitoisuus on suuri. Myös ruokohelpi kärsi perustamiskesän kuivuudesta, mutta kasvusto on elpynyt yllättävän hyvin.

Aina pellonkäyttö ei mene strömsöläisittäin kuten suunniteltiin

Jokainen maata viljelevä tietää, että keväällä tehdyt suunnitelmat voivat muuttua kesken kasvukauden. Luke Maaningalla kaavailtiin umpilehmien rehunkorjuuta kolmelta lohkolta elokuun lopussa. Kasvukausi 2022 oli edukseen pohjoissavolaisille nurmille, ja satotaso oli arviolta 4500–5000 kg ka/ha. Umpirehu oli suunniteltu korjattavaksi laakasiiloon. Kaikki rehu ei mahtunut suunniteltuun varastoon, joten osa viimeisistä aloista paalattiin ja osalla kokeiltiin isosta nurmimassasta huolimatta sadon silppuamista peltoon. Tulevana kesänä nähdään, onko tällä vaikutusta ensimmäisessä sadonkorjuussa.

 

Kommentit

Lisää uusi kommentti

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestien estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta.
Tällä kysymyksellä varmistetaan, että kommentoija on ihminen ja estetään robottien lähettämä roskaposti.