Kirjoittajat:
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.
Nautitaan lähiluonnosta – muistetaan myös iso kuva
Juhlistakaamme tänään Suomen luonnon merkkipäivää. Pysähdytään nauttimaan siitä luonnosta, jonka osana elämme juuri nyt – mutta ei unohdeta sitä, että luonto ylläpitää meidän kaikkien elämää riippumatta siitä istummeko pääkaupunkiseudun metrossa vai sammalmättäällä metsän syleilyssä. Luonnon tulevaisuus on meidän tulevaisuutemme.
Vaikka luonnon monimuotoisuudella tarkoitetaan elämää itseään sen kaikissa muodoissa, luonnon suojelun tärkeyttä ei useinkaan perustella elämän turvaamisella, vaan yksittäisillä, paikallisilla hyödyillä. Uhkana on tällöin kokonaiskuvan hämärtyminen. Unohdammeko, että luonnon monimuotoisuus on edellytys ruuan ja raaka-aineiden tuotannolle, puhtaalle juomavedelle, ilmakehän hapelle? Ihan kaikelle elämälle!
Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen keskeisin sopimus on YK:n Biodiversiteettisopimus (CBD), joka solmittiin Rio de Janeirossa, Brasiliassa 1992. Neuvotteluja tulevan kymmenvuotiskauden tavoitteista käydään parhaillaan, joten elämme jännittäviä aikoja.
Selvää on, että biodiversiteetin turvaaminen suojelualueita perustamalla ei yksin riitä turvaamaan ihmiskunnan tulevaisuutta. Lajien ja ekosysteemien suojelun tavoitteiden rinnalla rakennetaan kunnianhimoisia ennallistamistavoitteita heikentyneiden elinympäristöjen luonnontilaisuuden palauttamiseksi. Luonnonvarojen käytön kestävyys, samoin kuin geenivaroista koituvien hyötyjen oikeudenmukainen jako, ovat sopimuksen keskeistä sisältöä.
Selvää on, että biodiversiteetin turvaaminen suojelualueita perustamalla ei yksin riitä turvaamaan ihmiskunnan tulevaisuutta.
Kansainvälisen IPBES-paneelin
Global Assessment-raportin johtopäätösten mukaisesti biodiversiteettisopimuksen niin sanottu post-2020-tavoiteohjelma tähtää kokonaisvaltaiseen yhteiskunnalliseen murrokseen, luonnon monimuotoisuuden turvaamisen valtavirtaistamiseen yhteiskunnan kaikkia sektoreita koskevaksi. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää suurta muutosta, puhutaan ekologisesta siirtymästä. Maapallon ekologinen kantokyky asettaa reunaehdot myös ihmisen taloudelliselle toiminnalle. Britannian valtiovarainministeriön julkistama tuore Dasguptan raportti korostaa kestävämpää talousjärjestelmää kohti siirtymisen välttämättömyyttä.
Luonnonvarakeskuksessa tehtävä tutkimus tuottaa ekologista siirtymää tukevia ratkaisuja. Luonnon monimuotoistutkimus keskittyy erityisesti suojelun, luonnontilaisuuden palauttamisen sekä maa-, metsä-, riista- ja kalatalouden elinkeinojen yhteensovittamiseen liittyviin kysymyksiin.
Luonnonvarojen käytön ekologisen kestävyyden rinnalla Luken tutkimus kattaa taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmat ja keskittyy niiden yhteensovittamiseen. Monipuoliset luonnonvaraseurannat puolestaan turvaavat luonnonvarojen kestävää käyttöä ja auttavat huomaamaan lajien uhanalaistumisvaaran sekä vieraslajien ilmaantumisen ja runsastumisen.
Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat ovat mukana biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa osallistumalla ympäristöministeriön johtamaan
luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön kansallisen strategian ja toimintaohjelman2021–2030 suunnitteluun.
Todeksi luonnon monimuotoisuutta turvaava strategia muuttuu kuitenkin vasta paikallisella tasolla, kun ihmiset omaksuvat sen tavoitteet osaksi elämäänsä. Lukella on myös paikallisiin erityispiirteisiin liittyvää osaamista ja koko maan kattava toimipaikkaverkostonsa turvin Luke tukee myös alue- ja kuntatason suunnittelua ja toimintaa luontokadon pysäyttämiseksi ja luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi.
Todeksi luonnon monimuotoisuutta turvaava strategia muuttuu kuitenkin vasta paikallisella tasolla, kun ihmiset omaksuvat sen tavoitteet osaksi elämäänsä.
Meistä jokainen muokkaa ympäristöä. Kuljetamme kasvien ja muiden eliöiden siemeniä ja itiöitä kengänpohjissamme uusin paikkoihin ja tuotamme jätettä. Valintamme ostoksia tehdessämme heijastuvat joukkovoiman kautta tarjontaan ja siten edelleen siihen, miten ja missä kuluttamiemme elintarvikkeiden, elektroniikan metallien, sahatavaran, pakkauskartongin tai vaatteiden tuotanto tapahtuu.
Tahattomien välillisten vaikutusten ohella muokkaamme ympäristöamme myös tarkoituksella itsellemme sopivampaan tilaan. Moni meistä raivaa kesämökin pihamaan luonnontilan kokonaan pois ja korvaa alkuperäisen kasvillisuuden puutarhaohjelmasarjojen mallin mukaisilla istutuksilla ja koristekivisorakentillä. Mutta toimimmeko näin vain tavan ja omaksutun mallin vuoksi vai omien arvostustemme pohjalta?
Näin Suomen luonnon päivänä on hyvä hetki pysähtyä miettimään omia arvojaan ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa lähiluonnon tilaan. Onko kävelyreittini vierellä kulkevalla sameavetisellä ojalla minulle merkitystä? Voisiko sen veden sameudelle tehdä jotain? Olisiko kuolleen puun jättäminen pihalla lahopuulajiston kodiksi minulle mieluinen valinta?
Meistä jokainen voi teoillaan tai tekemättä jättämisellään estää luontokatoa.
