Kirjoittajat:
Juha Heiskanen
Blogikirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan, eivätkä edusta Luonnonvarakeskuksen virallista kantaa.
Mitä metsätaimitarhojen kasvuturpeen tilalle?
Energiaturpeen tuotanto on supistunut voimakkaasti ympäristösyiden vuoksi. Myös kasvuturpeen tuotantoa ja käyttöä rajoitetaan. Kasvuturpeen korvaaville materiaaleille on nyt kova kysyntä.
Suomi on metsien maa: Metsämaa kattaa 86 prosenttia Suomen maapinta-alasta. Metsiä uudistetaan 100–120 000 ha/v, josta istutetaan noin 75 prosenttia ja kylvetään 25 prosenttia. Uusi metsä saadaan aikaan nopeammin istuttaen erityisesti viljavilla maapohjilla kuin luontaisesti uudistaen. Istutettavaksi tuotetaan metsätaimitarhoilla vuosittain yli 150 miljoonaa metsäpuun tainta. Suomi on metsätaimituotannossa omavarainen.Metsäpuiden taimia kasvatetaan Suomessa pienissä paakuissa yksinomaan puhtaassa vaaleassa rahkaturpeessa (Sphagnum sp.). Turpeen valta-asema kasvualustana perustuu sen hyviin kasvuominaisuuksiin käytännön taimituotannossa sekä tieteelliseen tutkimukseen. Rahkaturve tarjoaa kasvualustana korkean ja tasaisen laadun tehokkaassa paakkutaimituotannossa. Paakkutaimet myös kasvavat ja juurtuvat hyvin maanmuokkauksen ja istutuksen jälkeen uudistusaloilla.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi pyritään maailmanlaajuisesti minimoimaan hiilipäästöjä. EU:n tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä ja vastaavasti Suomen tavoite on vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalisuus edellyttää fossiilisten polttoaineiden käytön ja myös turpeennoston vähentämistä, sillä turvemaat ovat maailmanlaajuisesti merkittäviä hiilinieluja ja ne uusiutuvat hitaasti. Vaatimukset turpeennoston vähentämisestä ovat johtaneet myös siihen, että uusien turpeettomien kasvualustojen kysyntä on kasvanut.Kasvuturve on nykyään maailman käytetyin kasvualusta (käyttö noin 40 milj. m3/v). Suomessa tuotetaan kasvuturvetta noin 2 milj. m3/v, josta puolet käytetään kotimaassa ja 15–20 000 m3/v metsätaimitarhoilla. Suomessa turvetta käytetään puutarhakasvien viljelyssä 200 000 m3/v. Suomessa ja muuallakin Euroopassa kasvihuoneviljelyn, taimistotuotannon ja viherrakentamisen sekä pienemmissä määrin harrasteviljelyn kasvualustat sisältävät turvetta noin 80 prosenttia. Suomen koko puutarhakasvien kasvihuonetuotantoalasta (vajaa 3900 ha) koristekasvituotannon osuus on vajaa 30 prosenttia.Metsäpuiden paakkutaimituotannossa on omat erityispiirteensä, jotka poikkeavat koristekasvien ja syötävien kasvien kasvihuonetuotannosta. Pohjoismainen puuntaimien tuotanto on intensiivistä, ja sen sietokyky tuotantoketjun poikkeamille ja kustannuksille on rajallinen. Männyn, kuusen ja koivun taimien kasvatus tapahtuu pienissä paakuissa, joissa kasvualustan pH:n tulee olla alhainen ja vapaa taudinaiheuttajista, kuten vaaleassa rahkaturpeessa. Kasvualustojen tuottaminen teollisuuden tai kotitalouksien sivuvirroista ja jätteistä esikäsittelemällä, kuten kompostoimalla tai hydrotermisellä käsittelyllä, voi tuottaa vaihtelevaa laatua ja tulla liian kalliiksi. Avotarhoilla, maisemoinnissa tai suurissa viljelyruukuissa käytettävät kasvualustat eivät yleensä sovellu metsäpuiden paakkutaimille. Turpeettomien kasvualustojen tulisi siten täyttää vastaavat vaatimukset, joita kasvuturvekin täyttää.Lukessa tekemiemme kasvatuskokeiden perusteella näyttää siltä, että erityisesti kotimaiset rahkasammal ja biokaasulaitosten mädätejäännökset sekä puukuidut voivat tuottaa kelvollisia turpeen korvaavia kasvualustaratkaisuja. Myös monet muut materiaalit ovat biologisesti toimivia, mutta lisäksi materiaalien tekninen toimivuus, tasalaatuisuus, saatavuus, hinta ja elinkaarinen ilmastovaikutus vaikuttavat niiden lopulliseen käyttökelpoisuuteen, mikä vaatii lisätutkimusta.
