Siirry pääsisältöön

Mihin me viljan käytämme?

Blogi 12.5.2022 Anneli Partala Elina Sieviläinen Anne Mäittälä

Vuoden 2021 viljasato oli neljänneksen keskimääräistä pienempi. Helteinen kesä kärvensi viljasadon, ohrasato oli pienin sitten 1970-luvun. Kevätviljojen hehtolitrapaino ja jyväkoko jäivät pieniksi. Mihin viime vuoden viljasato riittää määrältään ja laadultaan?  

Suomen viljasato koostuu lähes täysin neljästä viljasta. Ne ovat määrällisessä järjestyksessä ohra, kaura, vehnä ja ruis. Suomessa korjattiin viime syksynä historiallisen vähäinen viljasato, noin 2,6 miljardia kiloa. Se oli pienin sato lähes 30 vuoteen. Mihin se käytetään ja riittääkö se ensi syksyn satoon asti?  

Lähes kaikki vuosittain käyttämämme noin 2,8 miljardia kiloa viljaa päätyy lopulta meidän ihmisten ruuansulatukseen.

Lähes kaikki vuosittain käyttämämme noin 2,8 miljardia kiloa viljaa päätyy lopulta meidän ihmisten ruuansulatukseen. Näin joko suoraan viljatuotteina ja juomina tai eläinten kautta kierrätettynä lihana, maitona ja kananmunina. Pieni osa viljasta päätyy muuhun käyttöön kuin elintarvikkeisiin.  

Kotimainen elintarviketeollisuus on käyttänyt viime vuosina viljaa noin 450 miljoonaa kiloa. Teollista käyttöä, kuten mallasta ja tärkkelystä, varten tarvitaan noin 330 miljoonaa kiloa. Rehukäyttöön viljaa on vuosittain käytetty noin 1 800 miljoonaa kiloa, josta suurin osa on ohraa. Erityisesti ohran puute koettelee maitoa, kananmunia ja lihaa tuottavia maatiloja. Vaikka nurmirehu on pääasiallinen rehu lehmille ja muille nautaeläimille, on viljalla tärkeä osa ruokinnassa. 

Seuraavan vuoden kylvöihin on vuosittain varattu noin 260 miljoonaa kiloa. Ulkomaille kotimaista viljaa on viety vuosittain keskimäärin 600 miljoonaa kiloa.

Kuva: Erkki Oksanen

Viljavarastot hupenevat 

Vuoden 2021 viljasato on 200 miljoonaa kiloa pienempi kuin keskimääräinen kotimainen vuosittainen tarve. Tämä vaje pystytään ennen ensi syksyn satoa kattamaan maatilojen ja viljaa käyttävän teollisuuden varastoissa olevalla edellisvuosien viljalla. Varastoista arvioidaan löytyvän 400–500 miljoonaa kiloa viljaa täyttämään vajetta. Viljalaarit tulevat ennen ensi syksyn satoa tyhjenemään kuitenkin minimiinsä. Viljan varastointi on tärkeä puskuri tasaamaan vaihtelevaa viljasatoa.  

Viljalaarit tulevat ennen ensi syksyn satoa tyhjenemään minimiinsä.

Viljankäytössä ei tapahdu nopeita muutoksia muutamassa vuodessa. Kulutustottumuksissamme, viljaa käyttävän teollisuuden tuotannossa tai maatilojen eläinten ruokintatarpeessa muutokset ovat hitaita. 

Täyttyvätkö leipäviljan laatutavoitteet? 

Syksyn 2021 vehnäsadosta oli 232 miljoonaa kiloa hehtolitrapainoltaan vähintään 78 kiloa, proteiinipitoisuudeltaan 12,5 prosenttia ja sakoluvultaan 180 sekuntia. Oheista leipävehnän laatutavoitetta on käytetty Luken ja Ruokaviraston sadon laatu -taulukossa jo 17 vuoden ajan. 

Kertooko tämä, että vain noin kolmannes vehnäsadosta oli leipäviljakelpoista? Ei, vaan käytännössä laatutavoitteet vaihtelevat sekä satovuosittain että käyttäjän tarpeiden mukaan. Näin myös laatutavoitteiden alle jäänyttä sadon määrää voi käyttää leipävehnänä.

Laatu kuvaa peruslaatuisen viljan ja sen määrän vaihtelua satovuosien välillä. Viljakaupassa laatutavoitteet vaihtelevat ostajan käyttötarkoituksen mukaan ja laatu vaikuttaa viljan kauppahintaan.  

Syksyn 2021 vehnäsadon laatua heikensi se, että hehtolitrapaino jäi alhaisemmaksi kuin viime vuosina. Myös sakoluvut laskivat myöhäisten puintien vuoksi. Proteiinipitoisuuden 12,5 prosentin tavoite on korkea erityisesti syysvehnälle, jonka keskimääräinen proteiinipitoisuus on useana satovuotena ollut alle 12 prosenttia.

Tarkempaa kuvaa elintarvikekäyttöön soveltuvasta vehnäsadosta antaa ensimmäistä kertaa 2021 sadolle estimoitu alhaisemman proteiinipitoisuuden laatutavoite. Kun proteiinipitoisuuden tavoitetta lasketaan 11 prosenttiin, kasvaa leipäviljakelpoisen sadon määrä peräti 395 miljoonaan kiloon. Hehtolitrapaino vaikuttaa erityisesti myllyn jauhosaantoon ja proteiinipitoisuus sekä sakoluku jauhojen leivontalaatuun. 

Kauraa viedään lähes entiseen malliin 

Vuosittain noin viidennes viljasadosta päätyy Suomesta Eurooppaan ja muihinkin maanosiin. Tuosta määrästä yli puolet on ollut kauraa. Kauraa viedään lähes entiseen tapaan myös viime vuoden sadosta. Sen sijaan arvion mukaan vehnän ja ohran vienti tyrehtyy ja ohraa tuodaan pitkästä aikaa Suomeen.  

Vuosittain noin viidennes viljasadosta päätyy Suomesta Eurooppaan ja muihinkin maanosiin.

Kauraa viedään sekä rehuksi että elintarvikkeeksi. Myös kauran kotimainen elintarvikekäyttö on kasvanut viime vuosina. Kauran hehtolitrapaino ja jyväkoko eli pienten jyvien määrä ovat tärkeitä laatukriteereitä kauran käytön kannalta. Kauramylläri toivoo korkeaa hehtolitrapainoa ja suurta jyväkokoa sekä alhaista kuoripitoisuutta.

Valkuais- ja rasvapitoisuus ovat tärkeitä laatukriteereitä jyvän koon ja painon lisäksi rehukäytössä. Syksyn 2021 kaurasato kärsi kasvukauden kuivuudesta, mikä pienensi satoa ja jyvän painoa sekä kokoa. Kauran keskimääräinen hehtolitrapaino laski noin kaksi kiloa vuoden 2020 keskimääräisestä hehtopainoista.

Viljasadon laatu -taulukko ei huomioi viljan vierasainepitoisuuksia (kuten mm. hometoksiini-, torajyvä- tai kasvinsuojeluainepitoisuuksia), joille on lainsäädännössä raja-arvot ja niiden ylittyminen voi estää viljan elintarvike- tai rehukäytön. Viljan tulee myös olla tuleentunutta sekä väriltään ja hajultaan moitteetonta. 

Suomalaisen viljelijän osaaminen on nyt valttia 

Näin kylvöjen kynnyksellä uutta satoa odotetaan erityisellä mielenkiinnolla. Viljan varastomäärät ovat historiallisen niukat, miten tilannetta saadaan korjattua tulevalla sadolla?