Luontoa tarvitaan sote-palveluissa – tutkijaryhmä laati suositukset luonto- ja eläinavusteisuuden kehittämiseen

Luonto- ja eläinavusteiset menetelmät ovat yksi vaihtoehto, jolla voidaan luoda sosiaalisesti kannustavia ympäristöjä. Tutkijaryhmän mukaan Green Care voisi tarjota toimivia ja tehokkaita ratkaisuja useiden asiakasryhmien tarpeisiin.

Future Roots on kuntouttavan maatilatoiminnan tila (Care farming) Iso-Britanniassa. Sen yhtenä asiakasryhmänä ovat yläasteikäiset nuoret, joilla on erityisiä haasteita koulunkäynnissä. Heille tarjotaan mahdollisuus käyttää säännöllisesti yksi koulupäivä viikossa maatilan töiden ja luonnon parissa.

Sosiaalityöntekijä ja maatilayrittäjä Julie Plumley on työssään nähnyt monta kasvutarinaa. Tilalle tulevilla nuorilla voi olla takanaan pitkä epäonnistumisten sarja.  Maatilan töissä ja pienyhteisössä nuori sen sijaan saa pärjäämisen ja arvokkuuden kokemuksia.

Jokaiselle nuorelle on nimetty oma henkilökohtainen mentori. Jollekin nuorista tämä voi olla ensimmäinen pitkäaikaiseen luottamukseen perustuva ja turvallisuutta tuova aikuissuhde. Vuorovaikutuksen luomiseen menee silti aikaa. Monesti luottamukselliseen keskusteluun päästään vasta 1-2 kuukauden mittaisen yhteisen tekemisen myötä. Muutoksen aikaan saaminen on haastavaa, kun otetaan huomioon ne olosuhteet, josta nuoret ponnistavat. Taustalla voi olla lapsuudenaikaisten kiintymyssuhteiden vaurioita ja pitkäaikaista yksinäisyyden ja eristäytymisen kokemusta.

Suomessa on 38 000 nuorta, joilla on vaikeuksia ammatilliseen koulutukseen ja työelämään siirtymisessä (Tilastokeskus 2018). Mielenterveysongelmia esiintyy nuorilla hälyttävän laajalti. Joka viides nuori kärsii mielenterveyden häiriöstä.

Ratkaisuja tilanteeseen on Suomessa haettu koulunkäynti-iän nostamisesta. Parhaillaan ollaan laajentamassa oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen asti sekä aloittamassa myös 5-vuotiaiden esikoulukokeiluja. Nuorten haasteisiin pyritään vastaamaan lisäämällä nuorten parissa työskentelevien sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten, kuten koulupsykologien ja -kuraattorien määrää.

Puheeseen ja keskusteluun perustuvat kohtaamiset eivät kuitenkaan kaikkien nuorten kohdalla tuota riittävää tulosta. Nuorten parissa toimivat ammattilaiset tarvitsevat enemmän työvälineitä nuorten vaihtelevien haasteiden ratkaisemiseksi.

Samalla on syytä pohtia, missä määrin on lopulta kysymys nuoriin itseensä liittyvistä ongelmista, ja missä määrin siitä että yhteiskunta ei tarjoa luontevia ja monipuolisia, erilaisten nuorten tarpeisiin vastaavia oppimisen ja vahvistumisen ympäristöjä.

Luonto- ja eläinavusteiset menetelmät (Green Care) ovat yksi vaihtoehto, jolla voidaan luoda kokonaisvaltaista kasvua tukevia ja sosiaalisesti kannustavia ympäristöjä. Suomessakin toimii jo laaja määrä sote-alan ammattilaisia, jotka ovat ottaneet luontoavusteisia keinoja käyttöönsä omien asiakasryhmiensä parissa. Silti sosiaali- ja terveysalan hallinnossa näitä mahdollisuuksia tunnetaan vielä riittämättömästi.

Vaasan yliopiston johtamassa LuoNa-hankkeessa (Luonnollista tukea elämään - Naturligt stöd för livet) koottiin yhteen asiantuntijaryhmä Luken sekä Vaasan, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistojen ja Kokkolan Centria -ammattikorkeakoulun osaajista. Tutkijoiden mukaan eläin- ja luontoavusteisten ratkaisujen käyttöönottoa tulisi edistää määrätietoisesti ja tavoitteellisesti, sillä ne voivat tarjota toimivia ja tehokkaita ratkaisuja useiden asiakasryhmien tarpeisiin.Oheisessa keskustelupaperissa tutkijaryhmä suosittelee muun muassa pilottihankkeita Green Care -toimijoiden verkostoitumiseen sosiaali- ja terveysalan toimijoiden kanssa, palveluiden käytön mahdollistavien maksuseteleiden käyttöönottoa, luontolähtöisen osaamisen vahvistamista sote-ammattilaisten koulutuksessa ja alan tutkimustoiminnan laajentamista.

Iso-Britanniassa luontoavusteisten tukimuotojen kehittäminen sisältyy hallituksen 25-vuotiseen ympäristöohjelmaan, joka julkaistiin jo vuonna 2018. Yhteisöllisyyteen ja luontoavusteisuuteen liittyvien asiakaspaikkojen odotetaan kolminkertaistuvan Iso-Britanniassa vuoteen 2022 mennessä. Nämä mahdollisuudet pitäisi ottaa meillä Suomessakin vakavasti.