Luken Biokiertotalous-tutkimus tähyää itään – uusia mahdollisuuksia ja yhteistyötä biopohjaiselle osaamiselle ja innovaatioille rakennetaan Japanissa

Suomen ja Japanin tavoitteet ja haasteet ovat monelta osin samanlaisia. Molemmat maat etsivät keinoja kohti hiilineutraaliutta, huoltovarmuutta, omavaraisuutta ja ruokaturvaa. Molemmissa maissa pohditaan metsien tavoitteellista monikäyttöä ja sitä, miten tuottaa uusia pitkäikäisiä ja lisäarvoa tuovia tuoteratkaisuja. Lisäksi jaamme ikääntyvän yhteiskunnan kysymykset: miten tasapainotetaan vanhenevan väestön hoivan, tarvittavan työvoiman ja kaupungin ja maaseudun kehityksen tarpeet.

Valtioiden välisellä yhteistyöllä onkin jo reilun 100 vuoden historia. Mutta mitä ovat ne uusiutuvien luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvät ydinkysymykset, joiden osalta Suomi ja Japani voisivat entisestään tiivistää kahdenvälistä tutkimus-kehitys- ja innovaatioyhteistyötä sekä vahvistaa nyt rakentuvia verkostoja? Aiheeseen pureudutaan verkostoitumishankkeessa, jonka ensimmäinen matka Japaniin tehtiin alkukesällä 2022.

Matkamme alkoi pohjoiselta Hokkaidon saarelta, jossa osallistuimme Suomen Japanin suurlähetystön ja hankkeen järjestämään Hokkaido Week – Forest Day seminaaripäivään. Esitelmöimme yhdessä japanilaisten professorien kanssa toisiamme täydentäen yhteisistä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) mielenkiinnon kohteista: kestävä puunkäyttö, teollinen puurakentaminen ja puuarkkitehtuuri sekä metsäbiomassasta ja sivuvirroista saatavat uudet lisäarvotuotteet ja funktionaaliset elintarvikkeet. Olemme käynnistämässä aiheista huippuluokkaista selvitystä niiden tarkentamiseksi ja rahoituskanavien löytämiseksi.

Hokkaidossa kohtasimme lukuisia metsä-, puu- ja rakennusalan TKI-toimijoita ja yritysten edustajia ja pääsimme näkemään paikallista puunkorjuuta ja paikallisia puurakennuskohteita käytännössä. Kuulimme haasteista, kuten korjuun vaikeuksista vuoristo-olosuhteissa sekä metsänomistusmallien vaikutuksista puun saatavuuteen. Yksityisomisteiset metsäpalstat ovat pinta-alaltaan pienempiä kuin vastaavat tyypillisesti ovat Suomessa, ja ne halutaan siirtää seuraaville sukupolville sellaisinaan, metsäisinä. Miten löydetään tasapaino – millä mallilla puuta voidaan korjata ja peitteistä metsää ylläpitää samaan aikaan? Olisiko tässä yhdessä tutkittavaa luonnontieteilijöille ja yhteiskuntatieteilijöille – Suomessa ja Japanissa? Eroavaisuuksia maiden välillä on paljon, osin kulttuurisista syistä kumpuavia – vaatii pitkää yhdessä tekemisen matkaa, jotta löydetään haasteisiin myös kulttuurisia erityispiirteitä kunnioittavia ratkaisuja.

Kuten Suomessa, myös Japanissa ollaan syystä huolissaan metsätuhojen lisääntymisestä sekä äärimmäisten sääilmiöiden, kuten tulvien ja maanvyörymien, lisääntymisen ja voimistumisen vaikutuksista alueilla. Voimakkaat myrskyt, ylenmääräiset sateet ja vulkaaniset luonnonkatastrofit vaikuttavat myös rakentamiseen ja tuovat puurakentamiselle sekä etuja että haasteita. Jälleen yksi yhteinen aihe, jolla on laajakantoiset vaikutukset. Miten olosuhteisiin sopeudutaan ja miten ilmastonmuutosta voidaan hillitä?

Pääsimme tutustumaan metsäpäiväkotitoimintaan ja totesimme, että elonkirjon ja metsäluonnon säilymisen ja ihmisten viihtyvyyden välillä on vankka side Japanissakin. Samoin asutun ympäristön ja kaupunkirakentamisen tutkimuksessa törmättiin samoihin haasteisiin ja kiinnostuksen kohteisiin maiden välillä – miten rakentaa ja sisustaa kestävästi puuta käyttäen, asukkaiden viihtyvyys ja hyvinvointivaikutukset huomioiden? Onko ilmastonkestäviä ratkaisuita, joissa voidaan hyödyntää erilaisten materiaalien ominaisuuksia, maksimoida luonnonvalon ja aurinkoenergian käyttöä, tai muuten parantaa energiaratkaisuiden kestävyyttä? Miten varmistetaan eri materiaaleja ja tekniikoita käyttämällä rakenteiden lujuus ja pitkäaikaiskestävyys, palonkestävyys ja akustiikka ja terveellisyys asuintaloissa, liike- ja toimistotiloissa, kouluissa ja päiväkodeissa, hyvinvointipalvelukeskuksissa ja jopa sairaaloissa?

Paikallisen huonekalutehtaan tuotannon hienovarainen muotokieli kosketti sisäisen esteetikon sydäntä – ja erityisen hienoa oli havaita, miten alueella oli aktiivisesti siirrytty paikallisen puun kestävään käyttöön korkean lisäarvon tuotteissa. Suomessa on myös innovaatioita, kuten puutuoteteollisuuden sivutuotteiden käyttö vaikkapa kylpyhuonekalusteiden valmistuksessa tai puun ja komponenttien taivuttaminen asuintilojen ja toimistojen kalusteisiin ja rakenteisiin – näiden näkisi mielellään siirtyvän myös Japanin markkinoille.

Naganon prefektuurissa kävimme innostavia keskusteluja mm. tekstiilitutkimukseen erikoistuneessa yliopistossa: yhteistä voisi olla biovärien ja funktionaalisten pinnoitteiden tutkimuksessa. Myös metsäbiomassan eri osista voidaan kehittää innovatiivisia lisäarvotuotteita: tuoksuvia yhdisteitä, antimikrobiaalisia ratkaisuja, elintarvikkeisiinkin soveltuvia komponentteja. Käynnissä onkin yhteisen pilottitutkimuksen suunnittelu Luken ja Naganon sekä Inan alueen tutkijoiden ja yritysten kesken.

Hokkaidon informaatioyliopistolla (HIU) Ebetsun kaupungissa tutustuimme maailmankin mittakaavassa ainutlaatuiseen Ebetsu-malliin, jossa tuhansien vapaaehtoisten henkilöiden avulla tutkitaan ruokavalion vaikutusta ihmisten terveyteen. Luken funktionaalisten elintarvikeratkaisuiden tutkimukseen tämä olisi erittäin arvokas yhteistyötaho, muiden suomalaisten partnerien rinnalla. HIU:n kanssa onkin tarkoitus järjestää vielä kuluvan syksyn aikana webinaarisarja, jossa yhteistyöaihioita voidaan rakentaa soveltuviin rahoitushakuihin tähdäten.

Tokiossa tapasimme Japanin metsä-, maa- ja kalatalousministeriön TKI-sektorin edustajia ja keskustelimme Luken liittymisestä TKI-bisnes-ekosysteemiin Field for Knowledge Innovation Integration (FKII). Japanin ministeriö on avannut oman FKII-keskittymän vuoden alusta myös ulkomaisille toimijoille. Luke on Business Finlandin avustamana liittynyt siihen ensimmäisenä suomalaisena toimijana. Tätä yhteistyötä harjoittelimme jo viime vuonna ja verkosto onkin osoittautunut hyväksi tutkimusyhteistyökumppaneiden yhdistäjäksi esimerkiksi hankehakupartnereiden löytämiseksi. Luken kv-tiimi on järjestämässä yhdessä KIERTO-ohjelman kanssa webinaaria loppuvuodelle osaamisemme ja yhteistyömme esiin nostamiseksi FKII:n seminaareissa.