Keskiössä maaperän monimuotoisuus – Tunnelmia Global Soil Biodiversity -kokouksesta Dublinista 13.-15.3.2023

Tiedonjanoinen neljän hengen LuMiReCi-hankkeen (Luke’s Microbial Research Concortium) ryhmämme sai mahdollisuuden esitellä omaa tutkimustaan ja haistella uusimpia maaperän monimuotoisuutta tutkivia tuulia osana kansainvälistä tiedeyhteisöä Global Soil Biodiversity -kokouksessa. Kokous oli kolmas FAO:n Global Soil Biodiversity Initiative -organisaation järjestämä, ja se pidettiin tällä kertaa keväisessä Dublinissa University Collegen tiloissa. Kokousvieraita oli yli 660 yli 140 maasta.

Image

Avajaisissa kuulimme Euroopan komission yhteisen tutkimuskeskuksen European Commission Joint Research Centre:n ja YK:n maatalousjärjestö FAO:n edustajien terveiset. He esittivät huolensa tiedeyhteisölle maankäytön muutosten ja erityisesti maailmanlaajuisen kaupungistumisen uhasta, joka on köyhdyttänyt maaperämikrobien monimuotoisuutta.

Instituutioiden edustajat muistuttivat, että käynnissä on sekä Euroopan että koko maailman kattavia maaperän monimuotoisuutta kartoittavia hankkeita, joiden pyrkimys on koota tietoja vakiintunein menetelmin ja tallentaa ne yhteisiin kaikkia hyödyttäviin tietokantoihin kaikkien käyttöön. Tällaisia hankkeita ovat muun muassa JRC Lucas ja SoilBON. Tiedonkeräystalkoisiin toivotettiin tervetulleiksi uusia maita ja kumppaneita.

Seurantojen vetäjät järjestivät kokouksessa työpajan, jossa käytiin paikoin tiukkaakin keskustelua maanäytteiden ottamistavasta. Metsäisen maan näkökulmasta vaikuttaa siltä, että seurantamenetelmät on suunniteltu sopimaan paremmin ihmisen toiminnan vaikutuksesta homogeenisimpiin ympäristöihin kuten peltoihin.

Kansainvälinen huippututkimus ”freesaa” – kuulijakunta pääsi sukeltamaan syvälle muun muassa mikrobien maailmaan

Pitkän linjan maaperäekologi Richard Bardgett kertoi kutsuesitelmässään siitä, kuinka kasvien juuriston ominaisuuksien (läpimitta, haaroittuvuus) on havaittu määräävän, millaisia symbioottisia ja taudinaiheuttajasieniä juurissa elää. Näin sienet vaikuttavat juurten kautta kasvien ravinteidenkäyttöstrategioihin. Lisäksi hän kertoi tutkimuksista, joiden mukaan monipuoliset kasviyhteisöt monimuotoisine juuristoverkostoineen edistävät ekosysteemin tärkeimpiä mikrobien välittämiä ekosysteemipalveluja ja suojaavat maaperää muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutuksilta kuten kuivuudelta. Hän kuuluttikin sekä kasvillisuuden että maan ravintoverkot huomioivien viljelytutkimuksien perään.

Vuosia luomuviljelyn vaikutuksia tutkinut H2020-kumppanimme Martin Hartmann vakuutti kuulijansa pitkäaikaisten ja kontrolloitujen kenttäkokeiden merkityksestä. Yli 22 vuotta kestäneessä peltokokeessa viljelysysteemien mikrobiyhteisöjen eroja havaittiin vasta seitsemän vuoden jälkeen. Ajatuksia herättävä tulos, jos mietimme kenttäkokeisiin perustuvia tutkimushankkeita.

Manuel Delgado Baquerizo piti kiinnostavan esitelmän kaupunkien viheralueiden maaperän mikrobien monimuotoisuudesta ja niiden vaikutuksista maaperän hiilen varastoihin. Hänen tutkimuksensa tulee lähelle Suomen Akatemian STN:n rahoittamaa RECIPE-hanketta, jossa me Luken edustajina olemme mukana kartoittamassa Helsingin ja Oulun kaupunkien viheralueiden maaperän monimuotoisuutta. Oli hauska huomata, että samankaltaisia teemoja tutkitaan muuallakin.

Professori Tom Crowther muistutti, että suurin osa maaperän hiilestä on mikrobiperäistä. Hänen ydinviestinsä kuulijoille oli, että maaperän mikrobien monimuotoisuus pitää yllä maaperän hyvinvointia ja tuottavuutta maailman mittakaavassa. Hän esitteli muun muassa tutkimusta, jossa monimuotoisesta maaperästä siirretty maaymppi lisäsi köyhtyneen maaperän tuottavuutta. Hän peräänkuulutti ennallistamisen tärkeyttä maa-alueilla, joilla maaperän monimuotoisuus on vaarantunut.

Jennifer Pett-Ridge kertoi inspiroivasti metagenomien mahdollisuuksista mikrobiekologisissa tutkimuksissa. Esimerkiksi yhdistämällä SIP (Stable Isotopic Probing)- ja NanoSIMS (Secondary Ion Mass Spectrometry) -tekniikoita mikrobien genomiseen tietoon on mahdollista tutkia entistä tarkemmin maaperän mikrobien monimuotoisuutta ja niiden toimintaa. Hän myös muistutti, että kaikkein aktiivisimmat mikrobit eivät aina ole niitä runsaimpia. Tämä on hyvä muistutus meille, jotka pyöritämme mikrobisekvenssidataa.

Tapaamiset ja tiedonvaihto tärkeää tutkimuskentässä

Päätösseremoniassa saimme vielä nauttia kutsupuhujista koostuvasta paneelikeskustelusta ja yleisön heille esittämistä kiperistä ja kriittisistä kysymyksistä. Yleisöstä heitettiin ilmaan kysymys, pitäisikö meidän olla huolissaan myös virusten monimuotoisuudesta. Tähän joku toinen muistutti, että jotkut virukset voivat olla luultua tärkeämpiä ekosysteemin eliöverkostossa myös hiilen kertymisen kannalta.

Kokousmatka osoitti jälleen, kuinka tärkeää tutkijan on välillä liikkua maailmalle kuulemaan, mitä kansainvälisellä tutkimuskentällä tapahtuu. Nyt tiedämme paremmin, mihin suuntaan alan tutkimus on menossa, ja voimme arvioida kuinka olemme kyydissä. Maaperässä nimittäin tutkittavaa riittää, esimerkiksi viruksista ja alkueliöistä maaperässä ei tiedetä juuri mitään.

Saattoipa reissu poikia myös yhteisiä tutkimusrahoituskuvioita ja havahdutti huomaamaan, että perinteinen tieteellinen kokous elää murrosaikaa, kun ilmastohuoli saa rajoittamaan lentomatkustamista. Kasvokkain tapaamista ei kuitenkaan voi korvata. Usein kokouksen arvon huomaa vasta seuraavaa hakemusta suunnitellessaan. Mutta on lohdullista, että jutustelun jälkeen sujuu myös sähköinen kommunikointi hieman tuloksekkaammin, eli kenties hyvä kompromissi onkin matkustaa kokouksiin, mutta harkiten.