Kävelykokouksista virtaa työpäivään!

Muistuu mieleen eräskin talvinen ja räntäsateinen päivä, kun pitkän työpäivän päätteeksi suunnittelimme seminaaria. Suunnittelukokouksen päätyttyä kävelimme bussiasemalle kollegan kanssa. Kävelyn aikana saimme suunnitelmia paljon pidemmälle kuin sitä aiemmin sisätiloissa, työskennellessämme viimeisillä keskittymiskyvyn rippeillä.   

Kävelykokouksien käyttö kannattaa muistaa erityisesti silloin, kun asiat vaativat yhdessä pohtimista ja ideointia ja varsinkin silloin kun asioiden työstämiseen liittyy erityisiä haasteita, jännitteitä tai jumeja. Jo yksistään ympäristönvaihdos on hyväksi. Bonuksena tulevat luonnon elvyttävät vaikutukset. 

Mieli kirkastuu ja luovuus lisääntyy 

Tutkimukset osoittavat, miten kävely lisää ajattelun luovuutta. Luontoelämykset puolestaan elvyttävät, vähentävät stressiä ja vahvistavat myönteisiä tunteita. Monella meistä on omakohtaisia kokemuksia siitä, miten asiat selkeytyvät ja mieli kirkastuu ulkoillessa ja kävellessä. Rennossa mielentilassa syntyvät parhaat ideat ja löytyy uusia näkökulmia. 

Kävelykokoukset sopivat parhaiten pienimuotoiseen keskusteluun, noin 2–4 hengen tapaamisiin. Suurempi määrä osallistujia kannattaa jakaa useampaan ryhmään, jolloin kuuleminen ei rajoita mielipiteiden vaihtoa. Kokousmuistioon kirjataan jälkeenpäin tärkeimmät. Keskustelun voi toki tallentaa kännykällä. Yleensä kuitenkin keskustelut muistaa sisäkokouksia paremmin, kun asiat linkittyvät fyysiseen tekemiseen. 

Digiajan haasteet

Ajatus siitä, että työnteko kuuluu työhuoneisiin, on kuitenkin varsin sitkeässä. Tietotekniikan kehitys on ”vanginnut” useimmat meistä koneiden ääreen. Työn luonne ja työympäristö ovat muuttuneet. Istumme liikaa ja monitilatoimistojen aistihäly, pirstaloitunut työ ja tietotulva kuormittavat aivoja. Ylivireys ja impulsiivisuus ovat seurausta työympäristön muutoksesta.  Tehokkuuden ideaalien mukaisesti alamme suorittaa tehtäviä yhtäaikaisesti, multitaskaamaan. Päivät täyttyvät nettipalavereista, joiden aikana yrittää kuunnella, ja samalla manageroida sähköpostivirtaa. Palauttavat tauot unohtuvat ja päivän päätteeksi on rättiväsynyt. 

Nykyinen digiaika, ja koneiden rinnalla eläminen edellyttää ihmisiltä kykyä tietoiseen irtiottoon teknisistä laitteista. Näin ihmisen hyvinvointiin ja luontoon liittyvät elämisen luontaiset rytmit pääsevät palautumaan. Suorittamisen ei tarvitse tapahtua oman hyvinvoinnin kustannuksella, vaan ennemminkin päinvastoin. Työnteon osana osataan vaalia autonomisen hermoston kykyä toiminnallisen vireyden tasapainoiseen säätelyyn. 

Terveenä töissä ja terveenä eläkkeelle!

Kävelykokoukset ovat yksi keino tuoda työelämään kehon ja mielen tarvitsemaa vastapainoa, ja löytää erilaisia työnteon tapoja. Uudistuvan työkulttuurin kautta ihmiset jaksavat mahdollisimman terveinä eläkeikään, eikä nuoret työntekijätkään pala loppuun heti työuransa alkumetreillä. 

Kävelykokoukset sijoittuvat osaksi työnteon kulttuuria kokeilujen ja hyvien esimerkkien kautta. Osalla ihmisistä voi olla liikkumiseen liittyviä rajoitteita, jotka huomioidaan. Kävelykokousten toimivuutta voidaan arvioida vaikkapa ns. toiminnallisin arviointimenetelmin. Esimerkiksi niin, että osallistujat antavat palautteensa tiputtamalla helmiä kahteen lasiastiaan, sen mukaan, näkevätkö kävelykokousten lisäämisen tarpeellisena vai tarpeettomana. Äänestyksen tuloksia voi seurata reaaliaikaisesti. Oheen voi laittaa paperia arvion perusteiden kirjaamiseen.  

Rauhallinen ja helposti saavutettavissa oleva lähimetsä tai -puisto on hyvä paikka kävelykokoukselle. Lähiviheralueilta toivoisi löytyvän myös istuinpaikkoja ryhmille. Vaikkapa perinteisen leirinuotion mallia noudattaen. 

Blogi on kirjoitettu Interactive Gardens -hankkeessa, jossa haetaan luontolähtöisiä ratkaisuja terveyden edistämiseen.