Siirry pääsisältöön

Kaupunkipuista ravintoa pölyttäjille?

Blogi 3.5.2022 Eeva-Maria Tuhkanen Sakari Raiskio Miia Mänttäri

Monien viljelykasvien sadontuotto ja kasvien monimuotoisuus ovat riippuvaisia pölyttäjähyönteisten hyvinvoinnista. Pölyttäjät ovat kuitenkin vähentyneet ravinnonpuutteen ja torjunta-aineiden vuoksi. Tutkimuksella halutaan selvittää, voiko kaupunkipuilla tarjota pölyttäjille lisää ravintoa.

Pölyttäjähyönteiset ahdingossa

Pölyttäjähyönteisten on maailmanlaajuisesti havaittu vähentyneen. Tärkeimmät syyt pölyttäjien ahdinkoon ovat ravinnon väheneminen ja torjunta-aineiden käyttö. Pölyttäjien väheneminen on huolestuttavaa, sillä 88 % tunnetuista kasveista on eläinpölytteisiä. Myös ihmisen käyttämistä viljelykasveista 70 % tarvitsee eläinvälitteistä pölytystä tuottaakseen satoa. Pölyttäjähyönteisten hyvinvointi vaikuttaa siis suuresti villien kasvien monimuotoisuuteen ja ihmisen ravinnonsaantiin.

Luonnonvarakeskuksen PölyMix-hankkeessa tutkitaan pölyttäjien esiintymistä ja ravinnonhankintaa pelloilla, metsässä ja rakennetussa ympäristössä. Myös pölyttäjien altistumista torjunta-aineille tutkitaan hunajanäytteistä. Hanke yhdistää maatalous-, metsä- ja taajama-alueet, koska luonnossa kaikki linkittyy toisiinsa. Voimakkaimmatkin maatalousalueet ovat Suomessa melko metsäisiä ja tiheästi asuttuja, mikä korostaa rakennetun vihreän infrastruktuurin vaikutusta.

Pölyttäjien esiintymisestä, ravintokasveista ja altistumisesta torjunta-aineille tarvitaan tietoa, jotta voidaan suunnitella pölyttäjien menestymistä parantavia toimia. Tätä edellyttävät myös EU:n biodiversiteettistrategia ja vastikään julkaistu kansallinen pölyttäjästrategia.

88 % tunnetuista kasveista on eläinpölytteisiä. Kuva: Hannu Ojanen

Uutta tutkimusta kaupunkipuiden merkityksestä pölyttäjille

Turun kaupungin alueelle vietiin kesäksi 2022 mehiläispesiä, jotka ovat osa Luonnonvarakeskuksen pölyttäjätutkimusta. Pesistä kerättävistä siitepölynäytteistä tutkitaan, millä kasvilajeilla mehiläiset ovat vierailleet ravinnonhaussa. Kiinnostuksen kohteena on erityisesti kaupunkipuiden merkitys pölyttäjien ravinnonlähteenä.

Pesät on aidattu, jotta lemmikit tai pienet lapset eivät pääse vahingossa liian lähelle pesää. Pesiä käydään hoitamassa normaaliin tapaan. Arboristit tekevät alueilla muutamana päivänä kuukaudessa kaupunkipuissa vierailevien pölyttäjien laskentaa.

Kaupunkipuiden merkitystä pölyttäjien ravinnonlähteenä ei ole Suomessa aiemmin tutkittu. Puilla on suuri mahdollisuus tarjota ravintoa pölyttäjähyönteisille, sillä kukkia syntyy valtava määrä pinta-alaa kohti. Tuttujen kirsikka- ja omenapuiden lisäksi hyönteispölytteisiä ovat mm. pajut, vaahterat, pihlajat ja lehmukset. Aikaisin kukkiva raita ja muut pajut ovat ravinnonlähteinä tärkeitä, koska ruohovartisten kukintaa on niiden kukinta-aikaan vielä hyvin vähän. Myös jotkin tuulipölytteiset lajit, kuten tammi, saattavat olla pölyttäjille mieluinen siitepölyn lähde.

Sekä Turussa että Helsingissä tietyillä alueilla selvitetään myös hyönteispölytteisten puiden määrää puurekisterien tietojen avulla. Tavoitteena on pohtia, voidaanko kaupunkipuuston suunnittelulla ja pihapuilla tietoisesti tarjota ravintoa pölyttäjille.

Havaintoja puiden kukinnasta kaivataan

Hankkeessa kerätään kansalaishavainnointina tietoa siitä, mihin aikaan puut kukkivat rakennetussa ympäristössä. Havaintoja puiden elämänkierron muistakin vaiheista, kuten lehtien puhkeamisesta, marjojen kypsymisestä ja lehtien ruskaantumisesta ja putoamisesta, voi ilmoittaa Luken Luonnonvaratieto-sivuilta löytyvällä Kaupunkipuiden fenologia -lomakkeella. Havaintoja toivotaan eri puulajeilta rakennetusta ympäristöstä eli pihoilta, puistoista, kadunvarsilta, sekä kaupungeista että pienistä kylistä ja taajamista.

Hurmevaahtera kukkii värikkäästi toukokuussa. Kuva: Eeva-Maria Tuhkanen

Kommentit

Antti Koli
Mitä järkeä tutkia monimuotoisuutta kesymehiläisellä? Tyypillistä LUKElle, vain tuotantoeläimet ovat tärkeitä.