Blogiartikkelit Maarit Liimatainen Ilmasto, Maatalous, Maatalousinfo, Ympäristö

Viljelijöiden käytännön kokemukset ovat arvokkaita, kun etsitään parhaita viljelykäytänteitä maatalouden harjoittamiseen ilmastoystävällisesti tulevaisuudessa. Luken vetämässä ja maa- ja metsätalousministeriön (MMM) rahoittamassa VÄPÄ eli ”Vähempipäästöiset nurmikierrot turvepelloilla” -hankkeessa tavoitteenamme on löytää parhaat viljelykäytännöt turvepeltojen ilmastoystävällisempään nurmiviljelyyn.

Tasaiset ja kivettömät turvepellot ovat monessa suhteessa viljelijälle kiitollisia viljeltäviä ja saattavat esimerkiksi kuivina kasvukausina tuottaa kivennäismaita paremmin satoa hyvän vedenpidätyskykynsä ansiosta. Turvepeltojen suuret kasvihuonekaasupäästöt ja mahdolliset valuntavaikutukset vesistöihin ovat kuitenkin nostaneet ne varsin kiivaaseen yhteiskunnalliseen keskusteluun, kun kansallisesti etsitään tehokkaita päästövähennyskeinoja.

Luken ja muiden tutkimusinstituuttien tieteelliset tutkimukset tuottavat tietoa siitä, mitkä ovat parhaat tekniikat ja keinot vähentää turvepeltojen suuria päästöjä. Esimerkiksi Luken Ruukin toimipisteessä tutkimme useammassa eri hankkeessa vaikuttaako kasvilaji hiilensidontaan, miten eri viljelytekniikat vaikuttavat nurmen kierron kasvihuonekaasupäästöihin tai onko turpeen syvyydellä tai orgaanisen aineen määrällä vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin.

Tutkimustyö on kuitenkin vasta yksi osa kokonaisuutta, kun tavoitellaan hiilineutraalia yhteiskuntaa. Jotta tavoite saavutetaan, päästöjen kannalta parhaat viljelytoimet on myös vietävä tehokkaasti käytäntöön.

Tutkimushankkeissa ei aina osata huomioida kaikkia käytännön maatalouden asettamia rajoitteita eikä tutkimuksia pystytä usein toteuttamaan tilamittakaavassa. Siksi tutkijoiden ja viljelijöiden yhteistyö on korvaamattoman arvokasta. Tavoitteiden saavuttamisessa viljelijät ovat avainasemassa, koska he omassa arjessaan vievät ilmastoystävällisempiä viljelykeinoja käytäntöön. Maatalouden harjoittaminen on yritystoimintaa, minkä vuoksi viljelijän motivaatio ja usko ehdotettujen hillintäkeinojen toteutettavuuteen, toimivuuteen ja kannattavuuteen tarvitaan onnistuneeseen lopputulokseen.

Jotta maatalouden harjoittaminen on kannattavaa, maanviljelijän täytyy nykypäivänä olla hyvin monipuolinen oman yrityksensä ja toimintansa pyörittämisessä ja tilat voivat olla hyvinkin suuria. Viljelijä onkin paras henkilö kertomaan ne haasteet, joita hän kohtaa työssään, kun sovittaa maatalouden harjoittamisen vaihteleviin ja muuttuviin sääolosuhteisiin.

Viljelijä onkin paras henkilö kertomaan ne haasteet, joita hän kohtaa työssään, kun sovittaa maatalouden harjoittamisen vaihteleviin ja muuttuviin sääolosuhteisiin.

Kun VÄPÄ-hanke keväällä alkoi, yhteistyöviljelijöiden etsintä aloitettiin välittömästi. Hankkeessa on tavoitteena yhdessä viljelijöiden kanssa testata erilaisia tutkimuksessa esille nostettuja kasvihuonekaasupäästöjen hillintäkeinoja. Näitä ovat esimerkiksi niittokorkeus, kynnön ajankohta, erilaiset muokkausmenetelmät ja pohjaveden pinnan säätäminen. Samalla kartoitamme viljelijöiden asenteita asiaan liittyen ja keräämme kokemuksia erilaisista ehdotetuista keinoista.

Saimme heti hankkeen alussa mukaan 11 yhteistyöviljelijää Osuuskunta Pohjolan Maidon tuotantoalueelta ja olimme mielissämme viljelijöiden osoittamasta kiinnostuksesta yhteistyöhön. Kesän alussa ehdimme tehdä tilavierailut kuudelle tilalle Ylivieskassa, Nivalassa, Kannuksessa, Haapajärvellä, Rantsilassa ja Sievissä. Tutkijalle oli erittäin avartavaa tutustua erilaisiin tiloihin ja kuulla viljelijän käytännön kokemuksia. Moni heistä suhtautui hyvin positiivisesti erilaisiin ehdotettuihin tapoihin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja useampi oli niitä jo omatoimisesti kokeillutkin. Olemme jatkaneet tilavierailuja nyt, kun kiivain kesälomakausi on päättynyt. Tilavierailujen ensimmäisen kierroksen jälkeen pohdimme hankekumppaneiden kesken, millaisia toimia kunkin viljelijän kanssa testaamme vuoden päästä, kun seuraava kasvukausi käynnistyy.

Tutkimustoiminnalla on ensiarvoisen suuri vastuu osoittaa, millä keinoin maataloutta on mahdollista uudistaa ilmastoystävällisemmäksi. Yhtä tärkeää on pystyä osoittamaan, mitkä keinot ovat käytännössä toteutettavissa ilman merkittäviä satomenetyksiä ja missä mittakaavassa keinoja on pystyttävä laittamaan käytäntöön, jotta päästövähennyksillä on kansallisesti konkreettinen merkitys.

Samaan aikaan asiaa on pohdittava laaja-alaisesti monesta eri näkökulmasta. On pidettävä huoli Suomen maatalouden ja ruoantuotannon omavaraisuudesta ja ruokaturvasta sekä muistettava eettiset näkökulmat tarkasteltaessa kotimaista ja ulkomaista ruoantuotantoa. On myös pidettävä huoli siitä, että maanviljelijä ei väsähdä ulkopuolelta tulevien vaatimusten kanssa, vaan pystyy edelleen harjoittamaan omaan viljelytoimintaansa pitkäjänteisesti.

VÄPÄ-projektissa Oulun yliopisto ja ProAgria Oulu ovat hankepartnereita ja Valio sekä Osuuskunta Pohjolan Maito mukana omalla rahoituksellaan. Näiden lisäksi erityisen tärkeä osa hankkeen toteutusta ovat viljelijät.

Hanke sai rahoituksen MMM:n Hiilestä Kiinni -kehittämishankehaussa ja alkoi keväällä 2021. Osana laajempaa tavoitetta saavuttaa hiilineutraali Suomi vuoteen 2035 mennessä, ministeriö halusi rahoittaa tutkimustietoon perustuvia käytännönläheisiä hankkeita, joissa jalkautetaan ilmastotoimia. Ministeriön tavoitteena on tutkitun tiedon ja parhaiden toimintatapojen vieminen käytäntöön ja sillä tavalla kehittää turvemaiden käyttöä ilmastoystävällisempään suuntaan.

Maatalouden kasvihuonekaasujen päästövähennyksiä ei voida saavuttaa ilman tiivistä yhteistyötä viljelijöiden kanssa.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *