Blogiartikkelit Tuomas Niinistö Metsä, Tilasto

Metsäteollisuuden rakennemuutoksesta ja sen joidenkin alatoimialojen heikosta kannattavuudesta on keskusteltu paljon viimeisen kuluneen vuoden aikana. Vuosi 2020 oli poikkeuksellinen, kun tammi-maaliskuussa olleet laajat lakot vähensivät metsäteollisuuden tuotantoa kaikilla toimialoilla. Kilpailukyvyn haasteet, massa- ja paperiteollisuuden rakennemuutos sekä koronapandemia vaikuttivat myös osaltaan metsäteollisuustuotteiden tuotantoon ja sitä kautta eri puutavaralajien käyttömääriin. Mutta miten raakapuuta käytetään tulevaisuudessa sekä kestävästi että ilmastoviisaasti?

Metsäteollisuus on selvinnyt toistaiseksi maailmanlaajuisesta koronakriisistä melko hyvin suhteessa yleisiin talousnäkymiin. Paino- ja kirjoituspaperien kysyntä on supistunut voimakkaasti, mutta pehmopaperien ja kartongin kysyntä on maailmanlaajuisesti kasvussa. Myös sahateollisuuden tilanne on valoisampi.

Luonnonvarakeskuksen tuottaman metsäteollisuuden puunkäyttö -tilaston mukaan vuonna 2020 sahateollisuuden käyttämä puumäärä laski edellisvuodesta kolme prosenttia, mutta sen osuus raakapuun kokonaiskäytöstä nousi 37 prosenttiin.

Kiinnostus erityisesti puurakentamista kohtaan kasvaa, joten sahatavaralle ja muille puutuoteteollisuuden tuotteille on kysyntää sekä kansainvälisillä että kotimaisilla markkinoilla. Esimerkiksi Suomessa puurakentamisen edistäminen on kirjattu kansallisen tason tavoitteena hallitusohjelmaan.

Monitavoitteinen metsäsektori

Metsien käyttöön ja siihen, mihin puuraaka-ainetta käytetään, kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota myös poliittisesti. Metsillä on suuri rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa biodiversiteetin merkitystä unohtamatta. Valmisteilla olevan uuden kansallisen biotalousstrategian keskiössä onkin tarve hyödyntää metsistä saatavaa biomassaa korkean jalostusarvon tuotteisiin, jotka sitovat hiiltä mahdollisimman pitkään.

Metsillä on suuri rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa biodiversiteetin merkitystä unohtamatta.

Vastaavasti puun käyttämistä esimerkiksi energiaksi ei nähdä yhtä suotavana kuin aiemmin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on jopa esitetty ajatuksia, että lämpö- ja voimalaitosten käyttämiä puupolttoaineita tulisi verottaa metsäbiomassan riittävyyteen, metsien hiilensidontaan sekä polttamisessa syntyviin päästöihin vedoten. Tulevaisuus näyttää, kuinka tavoitteet polttamiseen perustumattomien energiantuotantomenetelmien lisäämisestä toteutuvat ja mitkä poliittiset päätökset ovat oikeita.

Monipuolinen tuotanto hyödyntää puuraaka-aineen tehokkaasti

Metsäsektorin haasteena on kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa se, etteivät metsät kasva ja tuota raaka-ainetta kysynnän mukaisesti. Metsäteollisuuden puuhuollon tehtävä teollisuuden kustannustehokkaana raaka-aineen toimittajana on siis vähintäänkin haastava: kaikelle hakatulle puutavaralle on löydyttävä tarkoituksenmukaisin käyttökohde. Tämä edellyttää sitä, että puuta käytetään jatkossakin useisiin eri käyttötarkoituksiin.

Metsäsektorin haasteena on se, etteivät metsät kasva ja tuota raaka-ainetta kysynnän mukaisesti.

Vaikea vuosi 2020 näkyi mekaanisen massateollisuuden käyttämässä puumäärässä, joka väheni seitsemällä prosentilla edellisvuodesta. Selluteollisuudessakin raakapuun käyttö supistui kahdeksan prosenttia.

Viime syksynä paljon puhuttanut UPM:n päätös sulkea Kaipolan tehdas sekä tuore Stora-Enson ilmoitus aloittaa yhteistoimintaneuvottelut Veitsiluodon paperi- ja sellutehtaan sulkemiseksi ovat rajuja iskuja koko maan elinkeinoelämälle mutta erityisesti ne symbolisoivat metsäteollisuuden tarvetta uudistua: mitä metsäteollisuus tuottaa jatkossa ja mihin Suomen metsiä käytetään?

Biotuotteita ja -jalosteita, sellua vai energiaa?

Metsäteollisuuden uusista innovaatioista on puhuttu paljon ja niiden varaan on rakennettu isoja odotuksia. Lupaavaa kehitystä onkin tapahtunut esimerkiksi puupohjaisten tekstiilikuitujen ja muovia korvaavien ratkaisujen saralla. Myös ligniinin hyödyntäminen esimerkiksi akkuteollisuuden raaka-aineena on edistynyt.

Toistaiseksi uudet innovaatiot eivät ole merkittävästi näkyneet uusina raakapuun käyttökohteina. Merkittävä osa suunnitelmista uusien biojalostamoiden rakentamiseksi on joko haudattu tai odottaa toteuttamista. Epävarmaa on myös, sijaitsevatko uusien tuotteiden tuotantolaitokset Suomessa vai lähempänä markkinoita. Esimerkiksi UPM:n uusi biojalostamo hakee vielä sijaintiaan Kotkan ja Alankomaiden Rotterdamin välillä.

Metsäteollisuuden sivutuotteiden merkitys on suuri myös energiantuotannossa. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan uusiutuvan energian osuus nousi vuonna 2020 fossiilisten polttoaineiden ohi ensimmäistä kertaa tilastohistorian aikana. Puupolttoaineet olivat Suomen käytetyin energianlähde 28 prosentin osuudella ja muodostivat pääosan käytetystä uusiutuvasta energiasta. Mustalipeän ja kiinteiden sivutuotteiden ohella energiaksi poltetaan hakkuutähteitä sekä puuta, joka ei täytä ainespuun mitta- ja laatuvaatimuksia. Tällaista puuta saadaan aina ainespuun korjuun yhteydessä sekä myös metsänhoidollisista hakkuista.

Tulevaisuus on metsässä

Metsäsektori on kokonaisuus, joka tarvitsee sen jokaista osa-aluetta toimiakseen kestävästi ja taloudellisesti. Laadukkaiden metsäteollisuustuotteiden tuottaminen edellyttää laadukasta raaka-ainetta. Sen kasvattaminen vaatii myös kestävää metsänhoitoa, jossa merkittävässä osassa on myös metsäbioenergian kerääminen parantaen metsänhoidon taloudellista kannattavuutta.

Uusia innovaatioita ja uudistumiskykyä tarvitaan jatkossakin, jotta sekä pieniläpimittaiselle puulle että ainespuuksi kelpaamattomalle puubiomassalle löytyy käyttökohteita tukkipuun ohella. Jos metsäteollisuus onnistuu uudistumaan kestävästi, ratkaisuja niin talouden kilpailukyvyn parantamiseen kuin ilmastonmuutokseen on mahdollista saada metsistä.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *