Siirry pääsisältöön

Parempia kaloja ja uutta tekniikkaa

Blogi 24.3.2021 Jouni Vielma Petri Heinimaa

Vesiviljelyn kasvuvauhti maailmalla on nopeaa, ja uusia tuotantotekniikoita kehitetään sekä merelle että maalle. Luonnonvarakeskus (Luke) on tiiviisti tässä kehityksessä mukana uudistaessaan Laukaan toimipaikkaa, jonne siirretään kalojen valintajalostusohjelma.

Kirjolohen ja siian valintajalostus palaa juurilleen Laukaaseen

Suomeen aikanaan tuotujen kirjolohikantojen ominaisuuksien vertailu aloitettiin Laukaan laitoksella 1980-luvun alussa. Tutkimusten perusteella kantoja yhdistettiin ns. synteesipopulaatioksi, josta JALO-valintajalostusohjelma sai alkunsa Tervon kalanviljelylaitoksella vuonna 1992.

JALO-ohjelman keskus siirtyi Tervon laitoksen lopettamisen myötä väliaikaisratkaisuna Enonkoskelle vuonna 2018. Ympyrä sulkeutuu, kun vuosiluokan 2022 poikaset kuoriutuvat Laukaan uusituissa tiloissa alkukesällä 2022. JALO-ohjelman aikana kirjolohen kasvu ja rehunkäyttökyky ovat parantuneet huikeasti.

Myös siian valintajalostus siirtyy Tervon ja Enonkosken vuosien jälkeen Laukaalle, jossa se käynnistettiin 1990-luvun lopussa.

Määrätietoista kehitystyötä Laukaassa koko 2000-luvun ajan

Vuonna 2002 suomalaisen kalanviljelyn kärkiyrityksestä otettiin yhteyttä ja todettiin meille tutkijoille, että sisävesialueen kalankasvatuksen on uusiuduttava tai sitä uhkaa näivettyminen. Yritykset suunnittelivat jo tuolloin ensimmäisiä kiertovesi- eli RAS-laitoksiaan (RAS, Recirculating Aquaculture Systems). Otimme vinkistä vaarin.

Laukaalle ryhdyttiin määrätietoisesti rakentamaan kiertovesikasvatuksen tutkimusympäristöjä, joista hyvinä esimerkkeinä ovat kokeilu- ja oppimisympäristön kymmenen RAS-pienoismallia sekä konttikasvatuksen ja passiivisen vedenkäsittelykentän pilotit. Kussakin pienoismallissa on useita vedenlaatua mittaavia antureita, joiden dataa voi tarkastella verkon yli mistä tahansa. Antureiden avulla seuraamme, onko vedessä sopivasti happea ja hiilidioksidia, samentuuko vesi tai toimiiko typen biologinen puhdistus. Seuraavaksi altaisiin asennetaan vedenalaisia kameroita, ja kalojen käyttäytymistä ryhdytään tutkimaan konenäön avulla.

Yhteisiä tutkimuksia on ehtinyt muutaman vuoden aikana olla viiden suomalaisen ja ulkomaisen yliopiston kanssa. Lähimpänä Laukaata toimii Jyväskylään syntynyt RAS-tutkijoiden ryhmä, joka käyttää tiloja kotimaisten ja ulkomaisten yritysten ja tutkijoiden kanssa.

Laukaasta tulee uudistusten myötä kalantutkimuksen huippuyksikkö

Laukaan RAS-tutkimuksen puitteista tulee vuonna 2021 rakennettavien uudistilojen ja peruskorjauksen jälkeen kansainväliselläkin mittapuulla korkeatasoiset – kiitos maa- ja metsätalousministeriön, Senaatti-Kiinteistöjen ja Luken yhteisen ponnistuksen.

Uudistukset mahdollistavat valintajalostusohjelman ja vesiviljelytutkimuksen yhteiselon Laukaassa.  Tämä tuo selviä synergiaetuja, ja esimerkiksi JALO-kannan soveltuvuutta RAS-kasvatukseen on jo tutkittu.

Laukaan uudistuvan kalantutkimuksen yksikön yhtenä tärkeänä tavoitteena on parantaa kotimaisten yritysten kilpailukykyä. Suomen kalaomavaraisuus on muihin elintarvikkeisiin nähden poikkeuksellisen huono, ja sitä pyritään parantamaan monin tavoin. Esimerkiksi kotimaisen kalan edistämisohjelma tähtää merkittävään loikkaan kasvatetun kalan tuotannossa. Valintajalostus ja uudet tekniikat auttavat tavoitteen saavuttamisessa.

Uhanalaisten kalakantojen viljely turvataan

Laukaan laitoksen vastuualueena on uhanalaisten kalakantojen viljelyssä ollut Etelä- ja Lounais-Suomen tärkeimmät kalakannat sisältäen Kymijoen lohen (kotiutettu Nevajoesta), useita meritaimenkantoja sekä Rautalammin reitin järvitaimenen ja planktonsiian.

Näiden kantojen emokalanviljelyä on jo osittain siirretty Luken toisiin vesiviljelylaitoksiin turvaamaan tulevaisuuden mätitarpeita. Samalla on pyritty siirtämään emokalaparvien kasvatusta yrityksiin sellaisista kannoista, joiden mätitarpeen on arvioitu kasvavan tulevaisuudessa. Toimintatavalla pyritään hajauttamaan ja varmistamaan mädintuotantoa kalakantojen elvytysistutuksia ja asiakaskysyntää varten.

Uudet tehtävät sekä modernit vesiviljelytekniikat haastavat myös toimipaikan henkilöstön, jonka osalta on samaan aikaan menossa sukupolven vaihdos. Valintajalostusta ja kiertovesitekniikan tutkimusta yhdistävä työ tarjoaa mielenkiintoisen näkymän vesiviljelyn tulevaisuuteen keskellä kaunista Järvi-Suomea.