Siirry pääsisältöön

Kuusi hyljettä, kaksi tutkijaa ja yksi mököttävä norppa

Blogi 11.3.2026 Juhani Hopkins Harri Vehviläinen

Kahdessa päivässä akvaariossa voi joskus saada enemmän laadukasta havaintomateriaalia kuin kuukausien kenttätyössä luonnossa. Polaria-akvaarion hylkeet pääsivät opettamaan tietokoneita ja konenäköohjelmia automaattiseen hylkeiden tunnistukseen. Tavoitteenamme on kehittää työkaluja, joilla voimme tulevaisuudessa yhteensovittaa hylkeiden elämää ja kalataloutta entistä paremmin. 

Helmikuussa vietimme kaksi intensiivistä päivää Tromssassa, Norjassa sijaitsevassa Polaria-akvaariossa. Vierailu oli osa tutkimushankkeita, joissa tutkimme hylkeiden vaikutuksia kalatalouteen ja etsimme keinoja yhteensovittaa hyljekantojen kasvua ja kalatalouden toimintaedellytyksiä.  

Miksi hylkeitä seurataan kaikuluotaimella? 

Hylkeet ovat älykkäitä ja sopeutuvaisia eläimiä. Ne oppivat nopeasti hyödyntämään kalastuksen ja kalankasvatuksen tarjoamia helppoja ruokailumahdollisuuksia. Tämä aiheuttaa taloudellisia tappioita kalataloudelle ja pahimmillaan myös vaaraa hylkeille, jotka voivat sotkeutua pyydyksiin. 

Hankkeissamme olemme kehittäneet kalastuskaikuluotaimiin perustuvia automaattisia työkaluja hylkeiden laskentaan ja seurantaan. Tavoitteena on opettaa tietokone tunnistamaan hylje, kun se ui luotaimen ohi. Kun tämä onnistuu, voimme kerätä automaattisesti tietoa esimerkiksi kalapyydysten ja viljelylaitosten ympäriltä. Tarkka tieto auttaa ymmärtämään, miten ja milloin hylkeet liikkuvat esimerkiksi pyydysten ja verkkoaltaiden lähellä. Sen pohjalta voidaan kehittää toimivia ratkaisuja, jotka suojaavat sekä pyydyksiä ja verkkoaltaita että hylkeitä. 

Akvaario tarjosi ainutlaatuisen tutkimusympäristön 

Olimme aiemmin kokeilleet vastaavaa aineistonkeruuta luonnossa. Parin kuukauden aikana saimme kuitenkin vain kourallisen havaintoja. Polariassa tilanne oli täysin toinen. 

Akvaariossa elää seitsemän hyljettä: partahylkeitä (Erignathus barbatus), kirjohylkeitä (Phoca vitulina) ja norppa (Pusa hispida). Norppia esiintyy myös Suomessa, ja muut ovat kokoluokaltaan samaa luokkaa kuin halli. Hylkeet liikkuivat altaassa aktiivisesti lähes tauotta. Pisimmillään vain muutama sekunti kului ilman, että yksikään hylje näkyi luotaimen kuvassa. 

Saimme tallennettua runsaasti videota hylkeiden vedenalaisista liikkeistä luotaimen näkökulmasta. Juuri tällaista materiaalia tarvitaan konenäköohjelman kouluttamiseen. Polarialle kuuluu myös erityiskiitos erinomaisesta yhteistyöstä: kaikki sujui saumattomasti ja henkilöstö teki kaikkensa hankkeen eteen 

Uteliaita hylkeitä ja yksi mököttävä norppa 

Työskentely hylkeiden lähellä oli myös elämys. Kuusi seitsemästä hylkeestä pyöri jatkuvasti luotaimen läheisyydessä. Ne eivät vaikuttaneet häiriintyvän laitteesta, päinvastoin.  

Yksinäinen norppa, Junior, suhtautui tilanteeseen toisin. Se pysytteli ulkoaltaassa ja tarkkaili sisäaltaan tapahtumia hieman etäämmältä. Vaikka Junior onkin syntynyt Hollannissa ja asunut myös Ranskassa, käyttäytyminen herätti meissä pohdintaa siitä, olisiko hänellä kuitenkin suomalaista perimää, joka selittäisi oman rauhan kaipuun. Vaikka norppa tuntui tyytyväiseltä eloonsa, jäimme kuitenkin vähän miettimään, pitäisikö Juniorille ehkä järjestää sauna ulkoaltaalle. 

Tutustu hankkeisiin ja Polariaan: 

Hyle-Kake: Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen kalastuksessa. | Luonnonvarakeskus 

Hyle-Veke: Hylkeiden havainnoinnin ja hyljehaittojen hallinnan kehittäminen vesiviljelyssä. | Natural Resources Institute Finland 

Polaria, maailman pohjoisin akvaario: https://polaria.no/selene/ 

Kuvia Polarian hyljetutkimuksista

Kuvat: Harri Vehviläinen