Siirry pääsisältöön

Uusia tutkimuksia Perämeren kalojen lisääntymisalueisiin vaikuttavista tekijöistä

Blogi 18.3.2026 Lari Veneranta

Keväällä Perämeren rannikon matalat lahdet ja rantaniityt heräävät eloon. Kun jäät ovat lähteneet ja vesi lämpenee nopeasti matalissa lahdissa, monet kalalajit saapuvat suojaisiin lahtiin ja matalille ranta-alueille kutemaan. Esimerkiksi hauki, ahven ja särkikalat ovat tyypillisiä rantavesien kevätkutijoita. Paikoin samojen rantojen merenrantaniittyjä hoidetaan ja pidetään avoimena laidunnuksen avulla. 

Merenrantaniityt ovat monimuotoisuuden kannalta arvokkaita elinympäristöjä, mutta samalla myös tärkeä osa rannikon kalojen elinkiertoa. Rantalaidunnus on todettu toimivaksi keinoksi ylläpitää niityille tyypillistä kasvi- ja lintulajistoa sekä avointa maisemaa. Laidunnuksen muut vaikutukset herättävät kuitenkin keskustelua ja erityisesti kalastajat ovat pohtineet, miten laidunnus vaikuttaa rantavesien tilaan tai kalojen lisääntymisalueisiin. 

Image
Kuvituskuva, jossa hauki kutee matalilla kasvillisuusrannoilla pian jäiden lähdön jälkeen. NiittyHOI -hankkeessa selvitetään, onko hauen lisääntymisalueita laidunnusalueiden lähettyvillä ja missä määrin laidunnus voi vaikuttaa kutualueisiin.
Hauki kutee matalilla kasvillisuusrannoilla pian jäiden lähdön jälkeen. NiittyHOI -hankkeessa selvitetään, onko hauen lisääntymisalueita laidunnusalueiden lähettyvillä ja missä määrin laidunnus voi vaikuttaa kutualueisiin. Kuva: Lari Veneranta / Luke

Kalojen lisääntymisalueet ovat kalakantojen kannalta ratkaisevia. Jos mäti ja poikaset selviytyvät hyvin, syntyy vahva vuosiluokka, joka näkyy 4–6 vuotta myöhemmin esimerkiksi hyvinä kalasaaliina. Perämeren rannikkoalueella hauen poikasalueita ei ole aiemmin laajamittaisesti kartoitettu. 

Image
Kuvituskuva, jossa muutamien viikkojen ikäinen hauenpoikanen siirtyy kasvillisuuden reunaan ja saalistaa muita kalanpoikasia.
Muutamien viikkojen ikäinen hauenpoikanen siirtyy kasvillisuuden reunaan ja saalistaa muita kalanpoikasia. Kuva: Lari Veneranta / Luke

NiittyHOI-hankkeessa hauen poikaspaikkoja kartoitetaan haavimenetelmällä laidunalueilla sekä niiden ulkopuolella. Perämeren alueelle sijoittuvat tutkimuslinjat kulkevat noin sadan metrin pituisina rantavyöhykkeessä, jossa poikaset oleskelevat vesikasvillisuuden suojassa. Lisäksi hankkeessa selvitetään ahvenen mätinauhojen kartoittamiseen soveltuvia menetelmiä. Tutkimusalueita kuvataan dronella, jotta rantakasvillisuuden määrä ja rakenne voidaan arvioida tarkemmin ja yhdistää havaintoihin poikasista tai mädistä.

Image
Kuvituskuva, jossa hauenpoikasia kartoitetaan nostohaavimenetelmällä. Poikaset ovat tavanomaisesti kasvillisuuden seassa noin 0,2–0,8 metrin syvyydellä.  Vastakuoriutuneet poikaset eivät osaa väistää kahlaten liikkuvaa kartoittajaa. Haavinnoissa seurataan poikasten esiintymistä ja tiheyttä kartoituslinjoilla.
Hauenpoikasia kartoitetaan nostohaavimenetelmällä. Poikaset ovat tavanomaisesti kasvillisuuden seassa noin 0,2–0,8 metrin syvyydellä. Vastakuoriutuneet poikaset eivät osaa väistää kahlaten liikkuvaa kartoittajaa. Haavinnoissa seurataan poikasten esiintymistä ja tiheyttä kartoituslinjoilla. Kuva: Lari Veneranta / Luke

Kalojen lisääntymisalueiden tutkimuksella voidaan löytää ratkaisuja, jotka tukevat sekä luonnon monimuotoisuutta että kestävää kalastusta. NiittyHOI-hankkeessa kerättävä tieto auttaa siten ymmärtämään paremmin, miten rannikon eri käyttömuodot voidaan sovittaa yhteen – niin että rannat säilyvät sekä avoimina niittyinä että tuottavina kalojen lisääntymisalueina. Kenttätutkimusten tueksi NiittyHOI-hanke kerää kyselyllä kalastajien havaintoja kalastosta, kalastuksesta ja näihin vaikuttavista tekijöistä. 

Vastaa kyselyyn

Rannikkoluonnon tilaa ja käyttöä koskeva kysely [linkki: https://app.maptionnaire.com/q/niittyhoi] on avoinna 30.4.2026 asti. 

Samaan aikaan on käynnissä myös muita rantaluonnon tilaa selvittäviä hankkeita. HIDDEN (Habitat Investigation in Diverse and Dynamic Estuarine Networks) -hankkeessa kartoitetaan hauen lisääntymisalueita jokisuistoissa. Kalojen lisääntymismahdollisuuksia fladoissa ja niiden kunnostusmahdollisuuksia kartoitetaan Biodiversea LIFE -hankkeessa.