Maito ja naudanliha kuuluvat kestävään ruokajärjestelmään

Kotieläintuotannon kokonaisvaikutuksia arvioitaessa pitää huomioida koko ruokajärjestelmä, sillä kotieläinten vaikutus ilmastolle ja ympäristölle on hyvin monitahoinen. Lisäksi vaikutukset ovat erilaisia Suomessa, kehittyvissä maissa ja globaalisti tarkasteltuna. Suomessa tuotantopanokset käytetään tehokkaasti lopputuotteisiin, kun eläinten perinnöllinen taso, ruokinta ja hoito ovat huipputasoa. Suomessa ovat myös maailman parhaat vesivarat ja runsaasti peltoalaa lannan ravinteiden hyödyntämiseen, joten voidaan jopa ajatella että meillä olisi mahdollisuus kantaa nykyistä suurempi vastuu globaalista kotieläintuotannosta.

Maatalouden osuus Suomen kokonaispäästöistä on tällä hetkellä 12 prosenttia (ilman LULUCF-sektoria), kun noin 74 prosenttia muodostuu energiasektorilta merkittävimpinä lähteinä energiateollisuus, kotimaan liikenne sekä teollisuus ja rakentaminen. Ruoan osuus suomalaisten kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä on 16 prosenttia. Edelle menevät asuminen ja energiankulutus (39 %), liikkuminen (19 %) sekä palvelut ja tavarat (26 %).

Kaikkien sektoreiden osallistumista päästövähennyksiin tarvitaan ja samalla hiilinieluja on vahvistettava.

Ilmaston ja ympäristön kannalta päästöjä on kiireellisesti leikattava kaikkea kulutusta vähentämällä ja uusia teknologioita hyödyntämällä. Kaikkien sektoreiden osallistumista päästövähennyksiin tarvitaan ja samalla hiilinieluja on vahvistettava. Ruoantuotannon osalta tutkitaan parasta aikaa kuumeisesti maaperän mahdollisuuksia hiilensidonnassa yhtenä keskeisenä ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillintään. Nurmi monipuolistaa viljelykiertoja ja ylläpitää tärkeän luonnonvaramme maaperän laatua ja hiilensidontaa.

Naudanliha ja maitotuotteet ovat usein erityisessä tarkastelussa suurempien ilmastopäästöjen takia, jotka johtuvat märehtijöiden (mm. nauta ja lammas) tuottamasta metaanista. Märehtijän pötsissä elävät mikrobit mahdollistavat ihmiselle, sioille ja siipikarjalle syötäväksi kelpaamattoman nurmen ja kuitupitoisten sivutuotteiden muuntamisen lihaksi ja maidoksi. Pötsimikrobit kuitenkin tuottavat samalla metaania, jonka märehtijä poistaa pötsistä röyhtäilemällä. Metaanin hiili on peräisin biomassaan sitoutuneesta hiilestä eli se ei vapauta uutta fossiilista hiiltä ilmakehään.

Metaanin hiili on peräisin biomassaan sitoutuneesta hiilestä eli se ei vapauta uutta fossiilista hiiltä ilmakehään.

Kotieläintuotanto on tärkeä osa kiertotaloutta. Lanta ja nurmibiomassa tarjoavat vaihtoehtoja fossiilisten panosten käytölle bioenergian ja kierrätyslannoitteiden muodossa.  Koko ajan myös kehitetään menetelmiä päästöjen vähentämiseksi lehmien ravitsemuksen, jalostuksen ja pötsimikrobiston muutosten avulla.

Suomen tulevaisuuden ruokajärjestelmää on aktiivisesti kehitettävä. Maatalousmaa on hyödynnettävä tehokkaasti ja päästöjä vähennettävä merkittävästi. Tässä kotieläintuotannolla on tulevaisuudessakin tärkeä osa. Kokonaiskestävyyttä voi edistää mm. lisäämällä kotimaisen ruoan osuutta, vähentämällä ruoan liiallista kulutusta sekä hävikkiä.