Blogiartikkelit Marketta Rinne Ilmasto, Maatalous

Kotieläintuotannon kokonaisvaikutuksia arvioitaessa pitää huomioida koko ruokajärjestelmä, sillä kotieläinten vaikutus ilmastolle ja ympäristölle on hyvin monitahoinen. Lisäksi vaikutukset ovat erilaisia Suomessa, kehittyvissä maissa ja globaalisti tarkasteltuna. Suomessa tuotantopanokset käytetään tehokkaasti lopputuotteisiin, kun eläinten perinnöllinen taso, ruokinta ja hoito ovat huipputasoa. Suomessa ovat myös maailman parhaat vesivarat ja runsaasti peltoalaa lannan ravinteiden hyödyntämiseen, joten voidaan jopa ajatella että meillä olisi mahdollisuus kantaa nykyistä suurempi vastuu globaalista kotieläintuotannosta.

Maatalouden osuus Suomen kokonaispäästöistä on tällä hetkellä 12 prosenttia (ilman LULUCF-sektoria), kun noin 74 prosenttia muodostuu energiasektorilta merkittävimpinä lähteinä energiateollisuus, kotimaan liikenne sekä teollisuus ja rakentaminen. Ruoan osuus suomalaisten kotitalouksien kasvihuonekaasupäästöistä on 16 prosenttia. Edelle menevät asuminen ja energiankulutus (39 %), liikkuminen (19 %) sekä palvelut ja tavarat (26 %).

Kaikkien sektoreiden osallistumista päästövähennyksiin tarvitaan ja samalla hiilinieluja on vahvistettava.

Ilmaston ja ympäristön kannalta päästöjä on kiireellisesti leikattava kaikkea kulutusta vähentämällä ja uusia teknologioita hyödyntämällä. Kaikkien sektoreiden osallistumista päästövähennyksiin tarvitaan ja samalla hiilinieluja on vahvistettava. Ruoantuotannon osalta tutkitaan parasta aikaa kuumeisesti maaperän mahdollisuuksia hiilensidonnassa yhtenä keskeisenä ratkaisuna ilmastonmuutoksen hillintään. Nurmi monipuolistaa viljelykiertoja ja ylläpitää tärkeän luonnonvaramme maaperän laatua ja hiilensidontaa.

Naudanliha ja maitotuotteet ovat usein erityisessä tarkastelussa suurempien ilmastopäästöjen takia, jotka johtuvat märehtijöiden (mm. nauta ja lammas) tuottamasta metaanista. Märehtijän pötsissä elävät mikrobit mahdollistavat ihmiselle, sioille ja siipikarjalle syötäväksi kelpaamattoman nurmen ja kuitupitoisten sivutuotteiden muuntamisen lihaksi ja maidoksi. Pötsimikrobit kuitenkin tuottavat samalla metaania, jonka märehtijä poistaa pötsistä röyhtäilemällä. Metaanin hiili on peräisin biomassaan sitoutuneesta hiilestä eli se ei vapauta uutta fossiilista hiiltä ilmakehään.

Metaanin hiili on peräisin biomassaan sitoutuneesta hiilestä eli se ei vapauta uutta fossiilista hiiltä ilmakehään.

Kotieläintuotanto on tärkeä osa kiertotaloutta. Lanta ja nurmibiomassa tarjoavat vaihtoehtoja fossiilisten panosten käytölle bioenergian ja kierrätyslannoitteiden muodossa.  Koko ajan myös kehitetään menetelmiä päästöjen vähentämiseksi lehmien ravitsemuksen, jalostuksen ja pötsimikrobiston muutosten avulla.

Suomen tulevaisuuden ruokajärjestelmää on aktiivisesti kehitettävä. Maatalousmaa on hyödynnettävä tehokkaasti ja päästöjä vähennettävä merkittävästi. Tässä kotieläintuotannolla on tulevaisuudessakin tärkeä osa. Kokonaiskestävyyttä voi edistää mm. lisäämällä kotimaisen ruoan osuutta, vähentämällä ruoan liiallista kulutusta sekä hävikkiä.

Blogiartikkelin kirjoitajat:

Terhi Mehtiö, väitöskirjatutkija, Eläingenetiikka, Luonnonvarakeskus

Matti Pastell, apulaisprofessori, Maatalouden teknologiat, Luonnonvarakeskus

Marketta Rinne, tutkimusprofessori, Maidontuotanto, Luonnonvarakeskus

Kommentoi

  1. Kannattaa siis edelleen syödä lihaa, jos on varaa, ainakin joulupöydässä.

  2. Vähän jäi yksipuolinen kuva tästä kirjoituksesta. Ei kai metaani ole lihan ainoa ilmastovaikutus? Entä rehun kasvatuksen ja kuljetuksen hiilidioksidipäästöt? Tarkoittaako tämä, että Luke näkee ratkaisuna puhtaasti kotimaiseen rehuun perustuvaa kotimaista lihantuotantoa? Mitähän se puolestaan vaikuttaisi lihan hintaan ja saatavuuteen? Eikös se käytännössä tarkottaisi kasvisruokavaliota suurimmalle osalle suomalaisista? Mikä sinänsä olisi ihan hyvä tavoite… 🙂

  3. 1) Emolehmä hoitaa itse vasikkansa, myös imettää.
    2) Uskoisin että suuri osa lypsylehmien pitäjistä juottaa vasikkansa maidolla. Me ainakin. Maitoa on vapaasti saatavilla.
    Järkytyin kyllä kun avasin Startti-maitojauheen tuoteselosteen. Palmuöljyä toden totta! Hyi stna!

  4. Kun kestävyyttä tarkastelee ilmastonäkökulmasta, niin Terhin, Matin ja Marketan teksti kaipaa joitakin tarkennuksia:

    Suomen maatalouden päästöt vuonna 2016 olivat yhteensä 17,3 milj. tonnia CO2 eq. Näistä päästöistä 10,8 milj tonnia CO2 eq. raportoidaan kasvihuonekaasuinventaariossa LULUCF-sektorilla, jonka jätitte mainitsematta kun pohditte maatalouden osuutta päästöistä. Maatalouden päästöjen merkitys Suomen kokonaispäästöille (56 milj tonnia CO2 eq) on huomattavasti mainitsemaanne suurempi.

    Suomeen on raivattu vuosina 2000-2014 yli 40 000 ha uutta peltoa mikä on lisännyt vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä 1 milj tonnia CO2 eq. Metsiä on muutettu pelloiksi erityisesti laajenevien eläintilojen tarpeisiin (tarvittu lisää lannanlevitysalaa).

    Metaani on voimakkaasti ilmastoa lämmittävä kasvihuonekaasu ja sen biologinen alkuperä ei vähennä sen positiivista säteilypakotetta (ilmastoa lämmittävää vaikutusta).

    Maataloussektorin KAISU suunnitelmassa esitetyin keinoin maatalouden vuosittaisia kasvihuonekaasupäästöjä saadaan vähennettyä alle 2 milj tonnia CO2 eq (sis LULUCF sektorille esitetyt toimet) ja homma maksaisi valtiolle vuosina 2020-2030 noin 25 milj € v.

    Erinomaista että maataloussektorin päästövähennyskeinoja tutkitaan – tarvitaan sekä vähemmän metaania tuottavat lehmät että lannankäsittely lannoitetuotteiksi ja suopeltojen uudet viljelymenetelmiät, jotta maatalouden päästöjen kasvu pysähtyy ja kääntyy laskuun.

    Suomessa keskimäärin neljännes kulutuksen ilmastovaikutuksista on arvioitu aiheutuvan ruoan tuotannosta ja kulutuksesta. Ilmastokestävyyttä lisätään vaikuttamalla näihin molempiin.

    Raisa Mäkipää

  5. Blogissa puhutaan siitä, että naudanliha on kestävä osa ihmisen ruokavaliota, koska nauta muuttaa nurmea ja korsia lihaksi. Otsikossa mainitun maidon kestävyys jää kuitenkin hieman epäselväksi, haluaisivatko blogin kirjoittaneet avata sitä enemmän? Maito syntyy toki välillisesti sellaisesta biomassasta, jota ihminen ei kuluttaisi, mutta maidontuotannon jatkumisen takia lehmien tulee jatkuvasti saada jälkeläisiä. Kun emolehmän maitoa ei haluta antaa vasikoille, juotetaan niille erilaisia juomarehuja, joissa on heran lisäksi muun muassa viljeltyä sokeria ja palmu- ja kookosrasvaa. Sellaisia ainesosia, joita myös ihminen pystyisi itse kuluttamaan. Miten maidontuotanto voi olla osa kestävää ja energiatehokasta maataloutta?

  6. Kotimainen kaninliha on todellista ilmatolihaa: sen ruokinta perustuu korsirehuun, mutta koska se ei ole märehtijä, se ei tuota metaania. Lisäksi se on rehutehokas ja nopeakasvuinen.

  7. Varmastikin 10 vuoden sisällä kohtuullinen osa karjatiloista voitaisiin muuttaa muuhun tarkoitukseen esim. Pellot nytkökaura viljelyyn ja vastaaviin. Tyhjäksi jääneet navetat, sikalat ja kanalat voitaisiin hyödyntää esim. Ympärivuotiseen käyttöön luomutuotannossa esim. mansikka, mustikka, yrtti, kasvikset ja muussa viljelyssä. Ja mikä parasta maatalouden tukijärjestelmää voitaisiin ohjata samoin kuin autoissa ns. Pienipäästöiseen suuntaan.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *