Siirry pääsisältöön

Kierrätyslannoitteet tekevät tuloaan

Blogi 8.2.2021 Minna Sarvi

Lannasta on moneksi. Se sisältää sadontuotannon kannalta välttämättömiä ravinteita sekä eloperäistä ainesta maan kasvukunnon ylläpitoon. Energiaakin siitä on mahdollista tuottaa.

Tehokkaasti käytettynä Suomen lannoilla pystyttäisiin tällä hetkellä kattamaan Suomen kasvintuotannon fosforitarve ja suuri osa typpitarpeesta. Emme kuitenkaan ole vielä tässä ihannetilanteessa.

Miten lannan hyödyntämistä voitaisiin edelleen tehostaa ja samalla pienentää maatalouden vesistövaikutuksia? Asia, jota nykyinen hallituskin tavoittelee. Haasteet ovat samat myös muissa Itämeren maissa ja toimia tarvitaan siten koko alueella. Siksi Luonnonvarakeskuksen johtama SuMaNu-hanke antaa suosituksia hyvistä lannan hyödyntämisen käytännöistä koko Itämeren alueelle.

Voisiko Suomi olla edelläkävijä lannan kestävässä hyödyntämisessä?

Suositukset kattavat sekä tila- että aluetason. Tilalla olisi tärkeää turvata lannan ravinnearvo sellaisena kuin se on eläimestä poistuessaan, jotta kasveilla olisi käytettävissään mahdollisimman suuri osa lannan alkuperäisistä ravinteista. Käytännössä tämä tarkoittaa ravinteiden haihdunnan ja valunnan minimointia.

Lannan varastojen kattaminen vähentää typen hävikkiä ja riittävä varastokapasiteetti mahdollistaa lannan levittämisen pääosin keväällä ja kesällä, jolloin kasvit tarvitsevat ravinteita. Myös levitystekniikoiden tulisi minimoida ravinnehävikit.

Miten sitten optimoida lannan levitysmäärät? Lohkoille levitettävien lantamäärien tulisi perustua lannoitussuosituksiin, jotka huomioivat muun muassa kasvin fosforin ja typen tarpeen sekä maaperän fosforitilanteen. Kansainvälisessä vertailussa Suomi pärjää tässä varsin mallikkaasti.

Ympäristökorvausjärjestelmämme huomioi lannan levitysmäärissä lannan fosforipitoisuuden ja käyttökelpoisuuden sekä maaperässä jo olevan fosforin, viljelykasvin ja satotason. Itämeren alueella tällainen järjestelmä ei ole itsestäänselvyys, vaan käytännöt vaihtelevat.

Voisiko Suomi olla edelläkävijä lannan kestävässä hyödyntämisessä? Monessa asiassa kuljemme jo sitä kohti. Petrattavaakin vielä löytyy. Ravinnetaseiden tilatason laskenta parantaisi ymmärrystä ravinteiden hyötykäyttöasteesta ja mahdollisista tehostamistarpeista.

Aluetasolla avainasemassa on lannan prosessointi lantakeskittymäalueilla kuljetettaviksi kierrätyslannoitevalmisteiksi korvaamaan kasvintuotannon väkilannoitekäyttöä. Kierrätyslannoitevalmisteet tulisi tehdä realistiseksi vaihtoehdoksi viljelijälle.

Jos Suomi onnistuu ottamaan käyttöön tehokkaampia ravinteiden kierrätysratkaisuja, voimme toimia edelläkävijänä ja viitoittaa tietä kohti resurssitehokasta ruokaketjua.

Lisätietoja: www.balticsumanu.eu

Sustainable Manure and Nutrient Management for reduction of nutrient loss in the Baltic Sea Region (SuMaNu) on Interreg Itämeren alueen ohjelman rahoittama hanke, jota Luke johtaa.

Julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 8.2.2021
Artikkeli on julkaistavissa muissa kanavissa, kun julkaisun yhteydessä mainitaan artikkelin kirjoittajan ja artikkelin julkaisijan (Luonnonvarakeskus) nimi.