Blogiartikkelit Tuomas Niinistö Metsä, Tilasto

Energian tuotanto ja kulutus ovat olleet yksi viime aikoina yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä olleista teemoista. Fossiilisia polttoaineita sekä turvetta pyritään korvaamaan uusiutuvilla, erityisesti polttamiseen perustumattomilla ilmastoystävällisillä energianlähteillä. Onko puun polttaminen energiaksi kuitenkaan kestävää, riittääkö siihen jatkossa kotimaista puuta ja paljonko poltetusta puuaineksesta on ulkomaista alkuperää?

Miksi puuta poltetaan energiaksi?

Palamiseen perustumattomien energiantuotantomuotojen, kuten vesi-, tuuli- ja aurinkovoiman käyttö on kasvanut, mutta Tilastokeskuksen mukaan niiden yhteinen osuus energian kokonaiskulutuksesta on alle kymmenen prosenttia.Vaikka energiantuotantomenetelmät kehittyvätkin vauhdilla, voidaan arvioida, ettei puun merkitys energianlähteenä olisi lähivuosina vähentymässä. Tätä tukee myös suunnittelu- ja konsultointiyhtiö AFRY Management Consulting Oy:n (AFRY) tuore Työ – ja elinkeinoministeriölle sekä Huoltovarmuuskeskukselle tekemä raportti ”Metsähakkeen kysynnän kehityksestä ja riittävyydestä Suomessa”. Siinä todetaan fossiilisten polttoaineiden ja turpeen korvautuvan lähivuosina lämmöntuotannossa pääosin metsähakkeella. Kasvava kysyntä voitaisiin Afryn mukaan kattaa pääosin kotimaisin resurssein.

Puun energiakäytön kestävyyttä arvioitaessa on muistettava, että energiaksi poltettava puubiomassa on pääosin joko metsäteollisuuden sivutuotteita tai raakapuuta, joka ei täytä metsäteollisuuden mitta- ja laatuvaatimuksia. Puuntuotannollisesta näkökulmasta suomalainen metsänkasvatus tähtää metsäteollisuuden raaka-aineen kasvattamiseen, ei puupolttoaineen tuottamiseen. Alun perin teollisuuden raaka-aineeksi korjatun raakapuun energiakäyttö on vähäistä, koska teollisuuspuun hakkuumäärät ja kotimaisen raakapuun teollinen käyttö ovat lähes yhteneväiset pitkällä aikavälillä.

Myyttinen tuontihake

Vuonna 2020 haketta tuotiin Suomeen 4,4 miljoonaa kiintokuutiometriä. Mediassa ajoittain hämärtyy, että määrässä on mukana energiahakkeen lisäksi metsäteollisuuden käyttämä tuontihake. Luonnonvarakeskuksen mukaan tuontihaketta käytettiin metsäteollisuudessa pääosin sellun tuotantoon 2,6 miljoonaa kiintokuutiometriä. Energiakäyttöön tuontihaketta päätyi laskennallisesti 1,8 miljoonaa kiintokuutiometriä, 13 prosenttia edellisvuotta enemmän. Muun tuontipuun kuin hakkeen energiakäyttö on Suomessa vähäistä.

Vaikka tuontihakkeen määrä energiantuotannossa on kasvanut viimeisen viiden vuoden ajan, sen osuutta usein liioitellaan. Vuonna 2020 metsähaketta käytettiin lämpö- ja voimalaitoksissa kaikkiaan 7,6 miljoonaa kiintokuutiometriä, josta tuontihaketta oli neljännes. Tuontihakkeen määrää energiantuotannossa rajoittaa erityisesti logistiikkakustannukset. Myös Afryn raportissa tuontihakkeen energiakäytön todetaan kohdentuvan tämän vuoksi rannikkoalueille sekä itäiseen Suomeen.

Mitä tietoa käyttää ja mihin uskoa?

Puun energiakäyttöön vaikuttavat useat eri tekijät: metsäteollisuuden tuotanto ja hakkuut, sääolosuhteet sekä vaihtoehtoisten polttoaineiden kustannukset. Turpeen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähenemisen arvioidaan vaikuttavan puun energiakäyttöön, mutta tämän toteutuminen tullaan näkemään jälkikäteen tilastoista. Yhden vuoden perusteella on vaarallista tehdä johtopäätöksiä kehityksen suunnasta.

Sosiaalinen media on mahdollistanut tiedon nopean liikkumisen, mutta kaikki siellä esitetyt väitteet eivät ole totta. Puun energiakäytön kokonaisuudesta luotettavaa tietoa löytyy Suomen Virallisista Tilastoista. Tilastotiedon käyttäjällä on kuitenkin vastuu: liian pintapuolinen perehtyminen tilastojen sisältöön ja liian nopea somesormi vievät helposti vääriin johtopäätöksiin.

Vastaa

Moderaattori tarkastaa kommentit ennen niiden julkaisemista mahdollisten roskapostien tai muiden epäasiallisten viestin estämiseksi. Viive julkaisemiseen on enintään vuorokausi viikonloppuja tai juhlapyhiä lukuun ottamatta

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *