Uutiset Maatalous, Tilasto

Viljelyalastamme lähes puolella kasvaa viljaa. Suurin osa on ohraa, toiseksi suurin kauraa ja kolmanneksi vehnää. Rukiin osuus vilja-alasta on vain muutama prosentti. Vuosittain kokonaisviljasato vaihtelee yleensä kolmesta neljään miljardiin kiloon. Viljatasetilasto kertoo, miten suomalaisilla pelloilla vuonna 2020 tuotettu vilja käytetiin.

Yli puolet viljasadosta kulkee ruokintapöydältä ruokapöytään juustona ja lihana

Lähes puolet maatiloilla tuotetusta viljasta jää maatiloille. Sillä ruokitaan lehmiä, lihanautoja, sikoja, kanoja, hevosia ja muita maatilan eläimiä. Tärkein rehuvilja on ohra. Vuoden 2020 ohrasadosta lähes 70 prosenttia käytettiin suomalaisilla maatiloilla eläinten ruokintaan. Osa ohrasta palautuu takaisin maatiloille rehuteollisuuden tuotteina eli kullekin kotieläimelle ruokinnallisesti sopivassa muodossa. Myös kaura- ja vehnäsadosta huomattava osa eli lähes puolet, päätyy eläinten ruokintapöytiin.

Seitsemäsosa viljatuotteina ruokapöytään – ruissato lähes kokonaan

– Syömme viljoistamme eniten vehnää. Elintarviketeollisuus käyttää vuosittain noin 220 miljoonaa kiloa vehnää. Toiseksi eniten syömme ruistuotteita. Käytämme yli 80 miljoonaa kiloa ruista. Lähes koko ruissato käytetään ruisleipäämme, sanoo yliaktuaari Anneli Partala.

Kauran kotimainen elintarvikejalostus on kaksinkertaistunut viidessä vuodessa ja käyttömäärä vuoden 2020 sadosta oli yli 140 miljoonaa kiloa. Elintarvikkeeksi jalostetusta kaurasta yhä suurempi osa päätyy vientiin. Ohraa päätyy suomalaisten ruokapöytiin pääosin mallastuotteina.

Viljasadosta kuudennes vientiin

Viljasato kattaa tavanomaisina vuosina kotimaisen tarpeen ja olemme yleensä omavaraisia kaikkien muiden viljojen paitsi rukiin osalta. Ruissato vaihtelee vuosittain paljon ja tämä vaikuttaa ruisleivän kotimaisuusasteeseen.

Kaura on vientiviljamme. Sitä on viety noin kolmannes kaurasadon määrästä eli noin 300–400 miljoonaa kiloa vuosittain. Myös vehnä- ja ohrasadosta riittää vientiin, vuoden 2020 sadosta noin kymmenesosa.

Viljaa varastoidaan maatiloilla ja teollisuudessa

Sekä maatilat että kauppa ja teollisuus varastoivat viljaa, kukin omien tarpeidensa mukaan. Myös Huoltovarmuuskeskuksen viljavarastoilla on oma tärkeä roolinsa koko yhteiskunnan kannalta. Kun syksyllä 2020 ruissato oli tavallista pienempi ja kattoi vain noin yhdeksän kuukauden käyttömäärän, olivat ruisvarastot tarpeen. Ruista oli kotimaisissa varastoissa riittämiin, sillä vuoden 2019 ruissato kattoi lähes kahden vuoden tarpeen.

Tilaston taustaa

Luken Tilastopalvelut seuraa kotimaisen viljan tuotantoa, käyttöä, kulutusta ja varastoja saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta. Sekä viljatase- että maatilojen sadonkäyttötilasto kootaan satovuosittain. Viimeisimmät tilastot ovat arvioita satovuodelta 1.7.2020–30.6.2021. Tilastotiedot ovat saatavilla Luken stat.luke.fi-verkkopalvelusta. Myös Vilja-alan yhteistyöryhmä seuraa kuluvan satovuoden eli 1.7.2021–30.6.2022 tilannetta neljä kertaa vuodessa verkkosivuillaan.