Uutiset Monimuotoisuus, Puutarha

Viipurin Evakko -kotipelargoni on valittu Kotipuutarha-lehden 80-vuotisjuhlavuoden nimikkokasviksi. Tämän ruusunnuppupelargonin juuret ulottuvat ainakin 1940-luvun Viipuriin. Valinta on tehty Luonnonvarakeskuksen (Luke) pelargonihankkeissa tutkittavien lähes sadan vanhan kotipelargonin joukosta.

Lukessa selvitetään vanhojen kotipelargonien monimuotoisuutta ja sukulaisuuksia kahdessa eri hankkeessa yhteistyössä pelargoniharrastajilta kasveja koonneiden Tiina Niittysen ja Suomen Pelargoniyhdistyksen kanssa. Tavoitteena on edistää kotipelargonien säilymistä osana elävää suomalaista huonekasvikulttuuria.

– Kotipelargonien monimuotoisuus näkyy tutkimusaineistossa monin tavoin. Kukkien väriskaala on laaja – on valkoisia, vaaleanpunaisia, lohenpunaisia ja tummanpunaisia pelargoneja. Kukat voivat olla yksinkertaisia, kerrottuja tai ruusunnuppuisia. Myös kotipelargonin tunnusmerkissä, lehden vyöhykkeessä, löytyy eroja, kuvailee Luken tutkija Saara Tuohimetsä.

Pistokkaina henkilöltä toiselle kulkeneiden ja kotien verannoilla kasvatettujen vanhojen kotipelargonikantojen säilyminen vuosikymmenten tai jopa yli sadan vuoden ajan on pieni ihme.

– Näiden soisi jatkavan osana suomalaista puutarhakulttuuria vuosikymmeniä eteenpäin. Tätä varmistamaan tarvitaan monia toimijoita: pelargoniharrastajia, yhdistyksiä, museoita ja myös puutarha-alan ammattilaisia, pohtii Luken tutkija Maarit Heinonen.

Tällä hetkellä vanhoja kotipelargonikantoja on varsin rajallisesti saatavilla muutamilta kotimaisilta kauppapuutarhoilta.

– Jotta niitä olisi jatkossa lisättävissä ja tarjolla nykyistä laajemmin, olisi tarpeen tehostaa taimien tuotantoa, visioi Luken tutkija Jaana Laamanen.

Vanhan löytöpelargonin viljelyhistoria pistokkaiden kulkureittitietoineen lisää kasvin arvoa ja mielenkiintoa etenkin kasviharrastajien parissa. Tutkijat toivovat, että mahdollisimman moni, niin kuluttaja, tuottaja kuin kauppiaskin, tallettaisi ja välittäisi eteenpäin kasvikantaan liittyvää tietoa. Näin kartutetaan tarinaa ja historiaa suomalaisen puutarhakulttuurin vaalijoita ja käyttäjiä sekä tutkijoita varten.

Luken pelargonihankkeet pyrkivät omalta osaltaan tarjoamaan välineitä tähän julkaisemalla vuoden 2022 lopussa pelargonikuvaston, jossa esitellään tutkimusaineistona olleiden kotipelargonien tuntomerkkejä ja viljelyhistoriaa.

Viipurin Evakko on hehkeä ruusunnuppupelargoni

Akvarelli Viipurin Evakosta. Maalannut Anne-Marie Siltala.

Kotipuutarha-lehden juhlavuoden kasviksi valikoituneen kotipelargonin pistokkaiden kulkureitti tunnetaan reilun 80 vuoden ajalta. Viipurin Evakkoon liittyvät muistot vievät ainakin 1940-luvulle Viipuriin.

– Sotaa pakoon lähti myös Lempi Kaasalainen, joka toi kukan mukanaan Satakuntaan, silloiseen Kauvatsan kuntaan. Pelargoni herätti kiinnostusta kauneudellaan, ja siitä levisi pistokkaita naapurustoon. Yksi pistokkaita saaneista oli Aune Sundqvist. Hän antoi pistokkaan hyvän ystävänsä tyttärelle Satu Tallgrenille, joka toi kukan Etelä-Pohjanmaalle Kauhajoelle, kertoo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon maakunta-amanuenssi Risto Känsälä.

Känsälä itse kiinnostui museonhoitaja Sari Tallgrenin kasvattamasta kotipelargonista.

– Sain häneltä pari pientä pelargonin alkua. Ne kotiutuivat hyvin Seinäjoelle asuntooni Törnävän kartanoon. Viipurin Evakko on hehkeimmässä kukassaan elokuussa ja kukkii pitkälle syksyyn. Parhaimmillaan se on kasvattanut lähes sata kukkaa.

Känsälä on kutsunut tätä joulunpunaisen väristä ruusunnuppupelargonia viipurilaiseksi evakoksi sen kulkureitin takia. Viimeistään nimi vakiintui muutamia vuosia sitten, kun kukka päätyi vanhoja pelargoneja etsivälle Suomen pelargoniyhdistykselle.

Kotipuutarha-lehden juhlavuonna Viipurin Evakko -pelargonia on rajoitettu erä, koska monen muun harvinaistuneen vanhan kotipelargonikannan tapaan sillä on vähän pistokasemoja. Juhlavuotta varten pistokkaat on saatu Känsälän lähes kaksikymmentä vuotta vanhoista Viipurin Evakko -yksilöistä. Tulevina vuosina tätä kaunotarta on luvassa runsaammin saataville pelargoneihin erikoistuneilta suomalaisilta kauppapuutarhoilta.

Yläreunan kuva: Luonnonvarakeskuksen Piikkiön puutarhatutkimuksen koetoimipaikassa vertaillaan kotipelargonikantojen tuntomerkkejä. Kuva: Saara Tuohimetsä, Luke