Uutiset Metsä

Kysymys-vastauskoonti on julkaistu 15.10., koontia päivitetään tarvittaessa.

 

Suomussalmen tutkimushakkuut Kainuussa ovat herättäneet keskustelua. Tähän koontiin on kerätty vastauksia julkisuudessa esiin nousseisiin kysymyksiin. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on vaadittu jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen lisäämistä, perusteena monimuotoisuuden ja hiilen sidonnan lisääminen sekä taloudellisuus. Luonnonvarakeskuksen tavoitteena on saada lisää tutkittua tietoa jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta käsittelyhistorialtaan ja rakennepiirteiltään erilaisista metsiköistä. Luken tutkimuksen tavoitteena on kehittää metsänhoitoa entistä kestävämmäksi ja parantaa edellytyksiä arvioida metsien kehitystä tulevaisuudessa.

K: Miksi juuri nämä Suomussalmen Pirttivaaran alueen metsiköt on valittu tutkimuskohteeksi?

V: Kyseinen tutkimusalue kuuluu Metsähallituksen syksyllä 2019 perustamiin jatkuvan kasvatuksen havaintoalueisiin, jotka on tarkoitettu juuri tämänkaltaiseen toimintaan. Luonnonvarakeskus toteuttaa tällä alueella jatkuvan kasvatuksen tutkimusta Metsähallituksen toimeksiannosta.

Jotta jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta saadaan kattavaa tutkimustietoa, on tutkimushakkuita tehtävä erilaisissa ympäristöissä ja eri puolilla maata. Tässä tutkimuksessa on ollut tärkeää löytää kaikilla kolmella jatkuvan kasvatuksen havaintoalueella myös kuusivaltaisia metsiköitä, joissa on erirakenteista puustoa.

K: Mihin kysymyksiin tutkimuksella pyritään vastaamaan?

V: Tutkimuskohteena olevissa koemetsiköissä tutkitaan, miten jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuutavat poiminta-, pienaukko– ja suojuspuuhakkuut vaikuttavat metsän rakenteeseen ja uudistumiseen sekä puuston kehitykseen.

Tutkimus tuottaa faktaa päätöksenteon pohjaksi esimerkiksi siitä, miten tulevaisuudessa monipuolistamme metsänhoitomenetelmiämme ja sovitamme yhteen eri käyttömuotoja. Niiden avulla saadaan tietoa kasvatusmenetelmän vaikutuksista puiden kasvuun ja uudistumiseen.

K: Julkisuudessa on esitetty, että havaintoalueena olevat metsät ovat lajistoltaan ja rakennepiirteiltään luonnontilaisen kaltaisia vanhoja metsiä. Miten perustelette tutkimushakkuita näissä kohteissa?

V: Jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta tarvitaan kattavaa tutkimustietoa, joten tutkimusta on tehtävä erilaisissa ympäristöissä, myös eri-ikäisrakenteisissa metsissä. Metsähallituksen mukaan alueella on tehty hakkuita aikaisemminkin. Koealojen sijaintia on tarkennettu Metsähallituksen esityksen mukaisesti. Sijoittelussa on otettu huomioon Metsähallituksen ympäristöjärjestöiltä saama tieto alueen uhanalaisista lajeista.

K: Miten uhanalaiset lajit on huomioitu hakkuissa?

V: Tutkimushakkuusuunnitelmassa on huomioitu tiedossa olevat uhanalaisten lajien esiintymät. Ympäristöjärjestöjen kartoituksissa löytyneet uhanalaisesiintymät merkittiin tutkimuksen koealakartoille, ja koealoilla sijaitsevia metsänkäsittelyruutuja siirrettiin siten, että uhanalaisesiintymän ympärille saatiin suojavyöhyke. Yhdellä koealalla tämä ei ollut mahdollista, joten kyseinen alue jätettiin kokonaan hakkuiden ulkopuolelle.

K: Toteutetaanko hakkuut avohakkuina?

V: Näissä koemetsiköissä ei tehdä avohakkuita lainkaan. Hakkuutapoja ovat jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiin kuuluvat poiminta-, pienaukko–  ja suojuspuuhakkuut. Pienaukkojen koko on 0,3 hehtaaria, ja ne kattavat noin kolmasosan kustakin 3 hehtaarin koemetsiköstä.

K: Miten huomioidaan esimerkiksi alue-ekologisia käytäviä, jotka kytkevät laajempia metsäalueita toisiinsa?

V: Metsähallitus käsittelee havaintoalueiden metsiä  Metsähallituksen ympäristöoppaan suositusten mukaisesti. Alue-ekologisilla käytävillä voidaan käyttää tarvittaessa jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmiä.

Metsähallituksen ympäristöoppaan mukaan käytäväkohteita voi käsitellä, mutta ei avohakata. Alue-ekologisen käytävän parhaat osat siis jäävät käsittelyn ulkopuolelle eli säästyvät.

K: Miten laajoista hakkuista on kyse?

V: Metsähallitus on syksyllä 2019 perustanut kolme jatkuvan kasvatuksen havaintoaluetta, joista jokainen on noin 5000 hehtaarin kokoinen. Nyt keskustelussa olevien Suomussalmen Pirttivaaran alueen kuusimetsien pienaukko- ja suojuspuuhakkuumetsiköiden pinta-ala on 16 hehtaaria. Aiemmin alueen kuusimetsissä on jo tehty 12 hehtaaria poimintahakkuuta. Männiköiden koemetsiköitä alueelle on myös tulossa 30 hehtaaria, joista poimintahakkuukohteet on jo hakattu.

Samanaikaisesti teemme tutkimusta Savukosken ja Rautavaaran havaintoalueilla, jotta eri puolilta Suomea saatavat tulokset olisivat yhtä edustavia ja vertailukelpoisia.

 

Metsähallituksen tiedotteet asiasta:

13.10.2021

https://www.metsa.fi/tiedotteet/metsahallitus-keskeyttaa-koealojen-metsien-kasittelyn-suomussalmen-pirttivaaran-jatkuvan-kasvatuksen-havaintoalueella/

5.10.2021

https://www.metsa.fi/tiedotteet/jatkuvan-kasvatuksen-havaintoalueilla-tehdaan-pienaukkokasvatusta-ja-suojuspuuhakkuita/

6.8.2019

https://www.metsa.fi/tiedotteet/metsahallitus-perustaa-jatkuvan-kasvatuksen-alueita-eri-puolille-suomea/

Taustatietoa

Luken taustoittava blogi siitä, miksi tutkimushakkuita tehdään myös pitkään käsittelemättä olleissa metsissä, 28.9.2021: https://www.luke.fi/blogi/metsanhoidon-vaikutuksia-monimuotoisuuteen-on-tutkittava-myos-kasittelemattomissa-metsissa/