Koivujen lehtikato on herättänyt huomiota – Luke kokoaa havaintoja myös muista alkukesän puustotuhoista
Alkukesän puustotuhot ovat herättäneet huomiota eri puolilla Suomea. Luke kokoaa havaintoja metsäpuiden oireista ja metsätuhoista karttapohjaisella lomakkeella. Kaikki ilmoitukset ovat tärkeitä, sillä ne auttavat havaitsemaan vähäisiä, mutta mahdollisesti runsastuvia tuhonaiheuttajia, kartoittamaan tuhoja eri puolella Suomea sekä selvittämään metsäpuiden oireiden taustalla olevia syitä.
Koivujen lehtikatoon liittyviä yhteydenottoja ja havaintoja on tullut paljon. Havainnot koskevat erityisesti teiden varsilla, puukujanteilla, avoimilla paikoilla ja pienialaisissa koivikoissa kasvavia koivuja. Oireet korostuvat avoimilla kasvupaikoilla ja rakennetussa ympäristössä, joissa puut voivat altistua esimerkiksi kuivuudelle, lämpötilavaihteluille, tiesuolalle tai maaperän tiivistymiselle.
Havaintoja on kertynyt etenkin Varsinais-Suomesta, mutta lehtikatoa on nähty myös pääkaupunkiseudulla, Kanta-Hämeessä ja Pirkanmaalla. Ilmiö näyttää paikoin silmiinpistävältä, mutta valtaosa maiseman koivuista on edelleen hyväkuntoisia.
“Lehtikadon täsmällistä syytä ei vielä tunneta. Laaja-alaisuus viittaa kuitenkin siihen, että taustalla voi olla puita kuormittanut olosuhdetekijä tai useiden stressitekijöiden yhteisvaikutus. Osassa puista silmut eivät ole puhjenneet normaalisti, lehdet ovat jääneet muodostumatta ja myös osa edellisvuoden versoista on kuollut”, kertoo Luken johtava tutkija Tiina Ylioja.
Luke selvittää lehtikadon syitä
Koivuista on otettu näytteitä muun muassa oksien sienilajien selvittämiseksi, ja tarkempia tuloksia saadaan syksyllä. Ilmiölle ei välttämättä löydy yhtä yksittäistä selittävää tekijää.
“Lehtikato ei automaattisesti tarkoita, että koivu olisi kuolemassa. Jos juuristo on hyväkuntoinen ja lehtimassaa riittävästi, puu voi toipua ja kasvattaa uusia versoja myöhemmin kasvukauden aikana”, kertoo Ylioja.
Ilmiöön ei ole tässä vaiheessa erityistä torjuntakeinoa. Tilannetta kannattaa seurata loppukesän ajan ja ilmoittaa voimakkaasti oireilevista tai nopeasti heikkenevistä puista metsätuhohavaintona.
Havaintoja koivuista ja muista metsäpuissa havaituista ongelmista voi ilmoittaa Luken verkkosivuilta löytyvällä karttapohjaisella lomakkeella: Metsätuhot | Luonnonvarakeskus Ilmoitukseen kannattaa lisätä sijainti, puulaji, oireiden kuvaus ja mahdollisuuksien mukaan valokuva.
Muita alkukesästä havaittuja hyönteisten aiheuttamia puustotuhoja
- Ruskomäntypistiäinen: Etelä-Pohjanmaalla ruskomäntypistiäisen kannat ovat jälleen kasvussa. Yksittäisiä havaintoja on tehty myös Etelä-Suomessa. Neulasia syövät toukat ovat jo siirtymässä pois männyistä maahan koteloitumaan. Loppukesästä aikuiset lentävät mäntyihin ja munivat männyn neulasiin talveksi. Lue lisää: Ruskomäntypistiäinen | Luonnonvarakeskus
- Kelmukovertajakoi: Varsinais-Suomessa tammien lehdet ovat monin paikoin vaalenneet, kuivuneet ja käpertyneet. Oireen aiheuttaa pieni miinaajaperhonen, jonka toukka syö lehtivihreää lehtikalvon alta ja jättää lehden pinnan vaaleaksi ja läpikuultavaksi.
- Saarnisahiainen (entiseltä nimeltään saarnipistiäinen): Saarnien lehtiä on paikoin syöty runsaasti. Kirkkaanvihreät toukat siirtyvät maahan koteloitumaan, minkä jälkeen syönti yleensä rauhoittuu. Saarnet voivat kasvattaa uusia lehtiä, ja ilmiö usein hiipuu itsestään, vaikka toistuva syönti voi heikentää puita.
- Havuparikassieni: Varsinais-Suomen saaristossa on havaittu siellä täällä mäntyjen edellisvuoden kasvainten ruskettumista. Oireet voivat liittyä alueen männyissä piilevänä esiintyvään havuparikassieneen. Lue lisää: Havuparikas | Luonnonvarakeskus
- Okakaarnakuoriainen: Aiempina vuosina okakaarnakuoriainen on aiheuttanut mäntyjen kuolemia etenkin lounaisrannikolla ja saaristossa. Kuoriaisen esiintymät ovat vähentyneet, minkä vuoksi Luke selvittää okakaarnakuoriaisen tuoreiden esiintymien runsautta. Jos ryhmä mäntyjä punertuu yllättäen kesän aikana, havainnosta toivotaan ilmoitusta. Lue lisää: Okakaarnakuoriainen | Luonnonvarakeskus
Hyönteisten aiheuttamat tuhot lisääntyvät todennäköisesti ilmaston lämmetessä. Useinkaan torjuntaan ei ole erityistä tarvetta, vaan ilmiöt loppuvat luontaisesti itsestään. Suomessa ei ole käytössä kasvinsuojeluaineita näiden lajien torjumiseksi.
