Uutiset Maatalous, Metsä, Monimuotoisuus, Ympäristö

Hirvieläimet ovat runsastuneet ja levittäytyneet uusille alueille Suomessa viimeisten 50 vuoden aikana. Luonnonvarakeskuksen (Luke) raportin mukaan tämä näkyy hirvieläinten riista-arvon lisääntymisenä, mutta myös maa- ja metsätalousvahinkojen ja liikenneonnettomuuksien määrien kasvuna.

Raporttiin, Hirvieläinten vaikutuksia yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja ekosysteemiin, on koottu kattavasti tutkimus- ja tilastotietoa hirvieläinten merkityksestä riistana sekä vaikutuksista maa- ja metsätalouteen, liikenteeseen, ekosysteemiin ja talouteen.

– Valtaosa keskustelusta tiivistyy kysymykseksi hirvieläinkantojen sopivasta koosta. Tutkimuslaitoksen rooli on tuoda esiin luotettavaa ja läpinäkyvää tutkimustietoa eri näkökulmista. Raportti tarjoaa koottua tietoa päätöksenteolle ja tuo esille aihepiirit, joista tarvitaan lisää tutkimusta, kiteyttää hankkeesta vastannut Luken erikoistutkija Juho Matala.

Hirvieläinkantojen kasvu lisännyt riista-arvoa

Hirvieläinten arvo riistavarana on kasvanut eri lajien runsastumisen ja levittäytymisen myötä viimeisen runsaan puolen vuosisadan aikana.

Kansallisesti arvokkain lajeista on hirvi, kun arvoa tarkastellaan esimerkiksi hirvenmetsästykseen osallistuvien (hieman yli 100 000 henkilöä vuosittain), saaliin (38 000–68 400 hirveä), sen hyödyntämisen (kotitalouksien ravintokäyttö, jalostusketjut ym.) ja toimintaan liittyvien taloudellisten arvojen näkökulmasta. Esimerkiksi hirvenmetsästäjät käyttävät rahaa metsästykseen (varusteet, matkustus, aseet ja patruunat tms.) noin 30 miljoonaa euroa vuosittain. Niin sanottua kuluttajan ylijäämää kertyy hirvenmetsästyksestä keskimäärin 260 miljoonaa euroa vuodessa. Metsästys tarjoaa siten metsästäjälle hyötyjä huomattavasti siihen käytettyä rahasummaa enemmän.

Pienten hirvieläinten metsästyksen ja saaliin arvo tunnetaan osin vielä puutteellisesti.

Hirvieläinten aiheuttamista vahingoista metsä- ja maataloudelle ei kattavaa tietoa

Hirvieläimet ovat Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) mukaan olleet pitkään merkittävin talousmetsien taimikkovaiheen tuhojen aiheuttaja. Viimeisimmän inventointivuoden 2020 mukaan tuhoja, jotka alensivat metsikön laatua, oli 536 000 hehtaarin alalla. Valtaosa eli noin 75 prosenttia tuhoista on mäntyvaltaisissa metsissä. Lehtipuuvaltaisissa puustoissa on kuitenkin suhteellisesti enemmän tuhoja niiden pinta-alaan nähden. Varttuneiden taimikoiden ja sitä isompien puustojen osalta tuhojen aiheuttaja on todennäköisesti hirvi. Pienissä taimikoissa myös muut hirvieläimet, kuten valkohäntäpeura ja metsäkauris, ovat mahdollisia tuhonaiheuttajia, mutta näitä ei VMI-aineistossa erotella.

Hirvieläinten metsätaloudelle aiheuttamien tuhojen taloudellisesta merkityksestä ei tällä hetkellä ole laajaa analyysiä.

Myöskään hirvieläinten aiheuttamista maatalousvahingoista ja niiden arvosta ei ole kotimaista tutkimusta ja kattavaa seurantaa. Vahinkokorvaushakemusten perusteella valkohäntäpeuran vahingot ovat kuitenkin kasvaneet voimakkaasti 7 725 eurosta 425 401 euroon vuodesta 2010 vuoteen 2020 mennessä. Vahinkoja kohdistuu erityisesti viljaoraalle ja kypsyvään viljasatoon. Kuten metsätaloudessakin, vahinkojen ennaltaehkäisy vaikuttaa lajivalintoihin, eli tuhoille alttiita lajeja vältetään etenkin alueilla, joissa hirvieläinkannat ovat korkeat ja tuhoja on tapahtunut aiemmin.

Valkohäntäpeurakolarien määrä lisääntynyt kannan kasvaessa

Hirvieläinkolarien määrä on kasvanut noin 4 000 onnettomuudesta vuonna 2009–2010 noin 13 300 onnettomuuteen vuonna 2019. Hirvikolarien määrä kasvoi tänä aikana noin 1 300:sta noin 2 000 onnettomuuteen. Pienempien hirvieläinten eli niin sanottujen peurakolareiden määrä lisääntyi 3 000:sta noin 11 300 kolariin.

Kaikista peurakolareista suurin osa (60 prosenttia) tapahtui valkohäntäpeuran kanssa. Koko maan kauris- ja peuraonnettomuuksista noin neljäsosa tapahtui Varsinais-Suomen ja Uudenmaan ELY-keskusten liikennevastuualueilla – eli alueilla missä kyseisten eläinten kannatkin ovat korkeat (kuva 1).

Kuva 1. Hirvieläinkolarit vuosilta 2016–2018, joissa SRVA-henkilö (suurriistavirka-apu) on pystynyt varmistamaan kolaroidun hirvieläimen lajin. Kuva: Markus Melin, Luke. Aineisto: MMM, Riistavahinkorekisteri.

Kaikki hirvieläinkolareissa aiheutuneet kuolemantapaukset sattuivat hirvionnettomuuksissa. Hirvikolareissa tapahtui myös valtaosa loukkaantumisista. Yhteenlaskettuna hirvieläinkolareista aiheutui kustannuksia vuonna 2017 noin 88 milj. euroa, vuonna 2018 noin 92 milj. euroa ja vuonna 2019 noin 101 milj. euroa.

Enemmän hirvieläimiä – enemmän hirvikärpäsiä, puutiaisia ja suurpetoja

Hirvieläimillä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan – ne ovat tässä suhteessa avainlajeja. On esimerkiksi arvioitu, että hirven ravinnonkäyttö voi vaarantaa lehtipuiden, erityisesti haavan, uudistumista luonnonsuojelualueilla. Myös talousmetsissä hirvieläinten lehtipuihin kohdistuva ravinnonkäyttö voi vähentää lehtipuiden määrää ja muuttaa ravinnekiertoa havupuita suosivaksi. Tällä voisi olla negatiivisia vaikutuksia lehtipuita tarvitsevalle lajistolle.

Hirvieläimet ovat tärkeitä saalislajeja suurpedoille. Hirvieläinten runsastuminen onkin mahdollistanut suurpetokantojen kasvun ja levittäytymisen. Kun saaliseläimiä on pinta-alaa kohden enemmän, pystyvät myös suurpetokokannat kasvamaan.

Hirvieläinten loisten, kuten hirvikärpästen, runsauden on todettu olevan vahvasti yhteyksissä hirvieläinten määrään. Samoin hirvieläinten runsaus vaikuttaa puutiaisten määrään ja niiden välittämiin tauteihin, kuten borrelioosiin tai puutiaisaivokuumeeseen.

Raportti hirvieläinten vaikutuksista yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja ekosysteemiin on tehty osana maa- ja metsätalousministeriön Lukelle antamaa tulostavoitetta.